Tämän kesän reissun ykköskohteeksi tuli pitkään bucket listillä ollut Napoli. Kaupan päälle tulivat sen ympärillä olevat Amalfin rannikon kaikki iki-ihanat ja henkeäsalpaavia maisemia uhkuvat pikkukaupungit.
SYKE. Olin mielikuvissani rakentanut Napolista kuvan rähjäisen ahtaana ja kaoottisena paikkana, jossa jokainen kadunylitys voisi jättää tyhjän maksetun paluupaikan Helsingin koneeseen. Ja hei, se oli just sitä! Kun alkumetreillä, 35 asteen kuumuudessa huomasi, että kaupungin sykettä pystyy kenties siihen totuttuaan käsittelemään, heittäydyin fiilikseen täysillä. Pariisin, Lontoon ja Rooman vilkkaus jää helposti tämän varjoon. Voin kuvitella, että Bangkokissa, Kairossa tms. kaaoksen tuntu voi olla vielä suurempaa, mutta tämä avasi silmiä juuri sopivasti yhdellä kertaa. Luin ja kuulin miljoona varoitusta taskuvarkaista, mutta sen suhteen en tuntenut yhtään suurempaa pelkoa kuin muuallakaan. Okei, yhden reppanan oloisen, keski-ikäisen varkaan takaa-ajon ja pieksemisen todistin vierestä… Ja kaikkea tätä valvoo uhmakkaana kaupungin reunalta nouseva Vesuvius.
LIIKENNE. Jos jokin on Napolin mieleenpainuvin ja vaarallisin seikka, niin liikenne. Suojatievaloja on harvakseltaan ja useimmiten ainoa tapa ylittää katu on hahmottaa kohta, jossa yhdellä kaistalla tulee lovi ja toivoa, että muilla kaistoilla ajavat autot pysähtyvät alkaessasi marssia päättäväisesti tien yli. Niin ne kyllä tekivätkin, mutta ei kohteliaasti tietä antaen vaan töötäten ja viuhtoen käsillä manauksen merkiksi. Tämä osoittautui ihan tavalliseksi napolilaiseksi autoiluksi. Pari taksikyytiä olivat sen tason trillereitä, että oikein harmitti, kun en laittanut puhelinta videoimaan. Napolissa on mahdotonta ajaa autolla puolta kilometriä noudattaen liikennesääntöjä. Etuajo-oikeus on jokaisella, joka risteyksessä. Röyhkein voittaa. Vauhdit ovat ruuhkissa toki niin pienet, että auton sisällä ei ole mitään hätää. Sen sijaan kaupungin täyttävä skootterimeri puskee jokaisesta kolosta ja täysillä. Mielenkiintoinen ja hyvin yleinen tapa oli ajaa skootteria holtittoman liikenteen keskellä kännykkää selaten. Jos tästä nyt jotain vinkkiä voi antaa, niin älkää tulko Napoliin vuokra-autolla ja ottakaa tien ylitystä harkitessanne tiukan tuima katsekontakti lähestyvään autoon ja marssikaa päättäväisesti sen eteen juuri niin ajoissa, että kuski ehtii reagoida (toivottavasti jarruttamalla). Nähdä Napoli ja kuolla…
