Saksa tekee maailman parhaita valkoviinejä ja juo eniten kuohuviiniä. Niistä me suomalaiset pääsemme nauttimaan turkasen vähän.
Takana neljä päivää Saksan Rheinhessenissä maistellen maailman parhaita valkoviinejä ja Pinot Noireja. Koska monet perustiedot tulivat kohtalaisen selviksi viime pressimatkalla kaksi vuotta sitten, pystyi tällä kertaa keskittymään muihinkin seikkoihin ja ajattelemaan asioita laajemmin.
Ennen kuin raportoin viinitiloista, avaan hiukan mieleen tulleita ajatuksia. En välttämättä jäsennellysti, mutta koittakaa pysyä mukana.
Saksalaisessa viinikulttuurissa on monta yllättävää seikkaa. Aloitetaan vaikka siitä, että sakemannit juovat eniten skumppaa koko maailmassa per capita. Vain 2 % paikallisesta kuohuvasta, Sektistä, menee vientiin. Todella sääli, koska olen maistanut kymmeniä huikaisevan hyviä laatuja.
Saksa on myös määrällisesti maailman suurin viinin maahantuoja. Sitä selittää pari asiaa. Saksalaiset tuottavat itse vain puolet kuluttamastaan viinin määrästä. Tuotu viini on kuitenkin pääosin halpaa espanjalaista tai italialaista, joten rahassa mitattuna he ovat vasta kolmantena ja kaukana USA:n tuonnin arvosta.
HISTORIIKKI. Lyhyt, subjektiivinen ja mutkia oikova historiikki saksalaisesta viinikulttuurista. Sodan jälkeen jatkunut viininviljely ajautui painottamaan tuotetun viinin määrää laadun kustannuksella, mikä heitti synkän varjon saksalaisen viinin ylle sekä kotimaassa että ulkomailla. En ymmärrä, miten viinintekijät yhä jatkuvasti surkuttelevat tuota mielikuvaa etenkin omien kansalaistensa suhteen. Kun itse pidän saksalaista Rieslingia lähtökohtaisesti parhaana valkoviininä koko maailmassa, on vaikea käsittää, että niin moni saksalainen ei sitä hahmota.
Suuri muutos tapahtui vuosituhanteen vaihteen tienoilla, jolloin monet nuoret ottivat vanhempiensa viinitarhat vastuulleen. Tuntuu, että sukupolvenvaihdos tapahtui maassa tarkoituksettoman kollektiivisesti, koska useimmat tapaamani laatutuottajat ovat kukin n. 35-50 -vuotiaita. He päättivät tehdä asiat toisin ja hämmästyttävän nopeasti vanhan merenpohjan kalkkikivimaastosta alkoi kummuta huippuluokan Rieslingia, Pinot Gris’tä, Pinot Blancia ja Pinot Noiria, joka Saksassa kulkee pääosin nimellä Spätburgunder. Ilmaston lämpenemisen myötä tulemme jatkossa näkemään reilusti kirjavampaa rypälesatoa. Sitä ennen maailman on opittava erityisesti saksalaisen Rieslingin ja Pinot Noirin ilosanoma.
