Kesällä kaksi vuotta sitten Keijo Hautanen, 36, vietti rauhallista koti-iltaa perheensä kanssa. Saunomisen jälkeen oli aika painua pehkuihin. Keijo kömpi pari tuntia aiemmin nukkumaan menneen vaimonsa viereen. Se oli viimeinen kerta, kun hän näki rakkaansa hengissä.
VIDEO: Saako suomalainen tuntea surua? Asiasta puhumassa aviomiehensä syövälle menettänyt nainen sekä tietokirjailija.
Aamulla avioparin neljävuotias poika heräsi ja vaelsi vanhempien makuuhuoneeseen.
– Tomi* oli tulossa meidän väliin ja yritti saada äitiä hereille, Keijo Hautanen muistelee.
Hän pelästyi, kun tavallisesti herkkäuninen vaimo ei hievahtanutkaan.
– Käännyin ja katsoin, että vaimon käsi on ihan sininen. Sitten en pahempaa aikaillut, vaan käänsin hänet ympäri, Keijo muistelee.
– Poika huusi äidin vierellä, että ”ooks sä kuollut?”
Nainen, jonka kanssa Keijo oli ollut yhdessä yhdeksän vuotta ja saanut kaksi lasta, oli menehtynyt yön aikana saamaansa epileptiseen sairauskohtaukseen.
Menetys toi mukanaan pelon
Syvä suru ja järkytys valtasi koko perheen. Keijo teki petinsä sohvalle, koska makuuhuoneessa nukkuminen tuntui liian rankalta.
Keijo kertoo, ettei juurikaan muista ajasta traagisen aamun jälkeen. Kun pää alkoi selvitä sumusta, kauhu valtasi miehen.
– Oli ihan järjetön pelko siitä, kuinka tästä eteenpäin.
Edesmennyt vaimo oli ollut pitkälti vastuussa lasten asioista, kuten kaupassa ja lääkärissä käymisestä. Nyt Keijon pitäisi ottaa asioista vastuu ja samalla hoitaa omaa sekä lastensa psyykettä.
