Ainutlaatuinen oikeusjuttu: WC:ssä istunut nainen sai luodin päähänsä Pietarsaaressa – oliko kyse vahingosta vai jostain karummasta?

Riidatonta oli se, että asunnon ikkunasta oli illan aikana ammuttu ulos kerran ja asunnon sisällä kahdesti.

Käräjäoikeus piti lähtökohtaisesti epätodennäköisenä, että naista olisi ammuttu lähietäisyydeltä päähän vahingossa. Oikeudessa nousi esille myös seikkoja, jotka puhuivat tahallisen henkirikoksen puolesta, kuten se, että mies oli pitänyt tapahtumien aikaan käsissään hanskoja.

Myös eräs asunnossa iltaa viettänyt mies puhui syytettyä vastaan todistajana.

Hän kertoi miehen ampuneen kolme erillistä laukausta, ja antoi ymmärtää, että nainen olisi kuollut jo ensimmäiseen sillä välin, kun hän oli itse ollut ulkona käymässä autollaan.

Yhtä lailla oli kuitenkin tahallista henkirikosta vastaan puhuvia yksityiskohtia, kuten se, että juuri samainen todistaja oli poliisin esitutkinnassa kertonut asioista lähes päinvastaisesti ja väittänyt kyse olleen vahingosta. Niin hän sanoi heti tapahtuneen jälkeen myös hätäkeskukselle. Kukaan ei ollut myöskään nähnyt miehen käyvän autollaan, eikä sellaisesta ollut muutakaan näyttöä.

Käräjäoikeus linjasi, että miehen kertomuksiin tulisi suhtautua varovaisesti.

Lue myös: Kuusikymppistä miestä epäillään vaimonsa taposta Oulussa – mies löytyi myöhemmin kuolleena pariskunnan talon läheltä

Poliisi: Aseessa tyyppivika

Oli myös joitain laukauksiin liittyviä teknisiä seikkoja, jotka eivät suoranaisesti selventäneet tapahtumia – kuolettavaa laukausta ei tutkimusten perusteella ammuttu täysin kohtisuoraan WC:ssä istunutta naista päin, vaan se oli tullut viereisestä huoneesta viistossa.

Toinen asunnossa ammutuista laukauksista oli jälkien perusteella myös ammuttu eri paikasta kuin todistaja väitti sekä poliisille että käräjäoikeudelle. Oli oikeuden mukaan myöskin erikoista, että mies olisi ampunut asunnon ulko-oven karmiin, jos hänen tarkoituksenaan olisi ollut ampua nainen.

Lisäksi hylsyjen löytöpaikka viittasi siihen, että ase oli saattanut olla laukausten lähtiessä miehen kädessä hänen kertomallaan tavalla poikittain: ase sylki hylsyjä vasemmalle, mutta hylsyt löydettiin ampumasuunnasta katsottuna oikealta.

Lisäksi KRP:n tutkimuksissa selvitettiin, että ampumiseen käytetyssä aseessa todella oli tyyppivika, joka saattoi mahdollistaa syytetyn kuvailemat vahingonlaukaukset.

Ase saattoi laueta vahingossa, kun sitä yrittää varmistaa tai jos luistin vapauttaa väärällä hetkellä. Poliisi piti asemallia hyvin epäluotettavana ja epäloogisena.

Ampujalla ei joka tapauksessa ollut koulutusta edes loogisesti toimivan pistoolin käyttöön.

Naapurit eivät kuulleet kolmea erillistä pamausta

Oikeudessa kuultiin todistajina myös naapureita, jotka kertoivat kuulleensa vain kaksi selvästi erillistä laukausta.

Yksi todistaja kertoi jälkimmäisellä pamauksella olleen jonkinlainen kaiku, joka saattoi puhua nopeasti peräjälkeen tapahtuneesta tuplalaukauksesta. Yhden todistajankertomuksen mukaan ensimmäinen laukauksen ääni myös tuli suunnasta, jossa tapahtuma-asunnossa oli ikkuna, mikä tuki syytetyn omaa kertomusta siitä, että ensimmäinen laukaus oli ammuttu ikkunasta.

Myös paikalle ensimmäisenä saapuneet poliisit olivat käräjillä äänessä.

Heidän mukaansa ampuja oli ollut tapahtumapaikalla huolissaan uhrin tilanteesta ja pyrkinyt sisälle asuntoon.

Näin, vaikka mies olikin lähtenyt paikalta heti ampumisen jälkeen ja käynyt hävittämässä aseen järveen – mies tunnusti tämän poliisitutkinnan alkuvaiheessa.

Lue myös: Hovi päätti vapauttaa ennenaikaisesti vaaralliseksi todetun rikollisen – tappoi kuntavaaliehdokkaan Raisiossa, taustalla myös puukotus naamaan

Näyttöä taposta oli, muttei tarpeeksi

Näyttö ei siis käräjäoikeuden mukaan riittänyt osoittamaan selvästi, että kyse olisi ollut taposta, vaikka näyttöä jonkin verran olikin.

Tuomiossaan oikeus kiinnitti huomiota tapauksen poikkeuksellisuuteen. Se ei löytänyt Suomen oikeushistoriasta yhtään täysin samanlaista oikeusjuttua.

Käräjäoikeus painotti, että sillä on korkea kynnys tuomita mies taposta, koska tämän syyllisyys täytyisi pystyä osoittamaan ilman varteenotettavaa epäilystä. Ketään ei voida tuomita vakavasta rikoksesta ilman vakuuttavaa todistusta.

Oikeus muistutti, ettei yksistään riitä, että jotain tapahtumankulkua pidettäisiin toista todennäköisempänä. Toinen versio tapahtumista on sen sijaan kyettävä sulkemaan pois kokonaan.

Koska tapahtunutta ei voitu käräjäoikeuden mukaan pitää selkeästi tappona, se tuomitsi miehen törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä eräistä muista tapahtumiin liittyvistä rikoksista, kuten ampuma-aserikoksesta ja varomattomasta käsittelystä.

Käräjillä Samuel Lars Ole Snellman määrättiin 4 vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Asiaa käsitellään parhaillaan Vaasan hovioikeudessa, sillä tuomiosta on valitettu. Käsittely alkoi tänään tiistaina.

Hovioikeus antaa ratkaisun asiassa myöhemmin.

Lue aiempi juttu: Mies ammuskeli asunnossa, yksi luoti tappoi naisen – sai vankeustuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta