M1:n ja i8:n väliin mahtuu useampi vuosikymmen, mutta autoilla on silti paljon yhteistä – enemmän kuin ensivilkaisulla uskoisi.
M1 on legenda, ensimmäinen M-pajan itse kehittämä tuote, joka nosti BMW:n mielikuvia nopeammin kuin mikään toinen BMW-malli. Sähköiselle aikakaudelle BMW starttasi puolestaan i3:n ja i8:n voimin, joista jälkimmäinen yhdistää kaksi BMW-maailmaa: ajamisen ilon ja taloudellisen tehokkuuden.
BMW aloitti urheilullisten mielikuvien rakentamisen jo 70-luvulla sellaisilla legendaarisilla malleilla kuiin 1800 TI/SA ja 2002 Turbo. Mutta katu-uskottavuuden kasvattaminen alkoi toden teolla vasta M1:n myötä.
i8 jatkaa BMW:n legendaaristen urheiluautojen sarjaa, mutta se on myös BMW:n toisen strategian – taloudellisten ja tehokkaiden autojen – kulminaatiopiste. Se on olennainen osa BMW:n EfficientDynamics-strategiaa.
Siirrytään aikakoneella kultaiselle 70-luvulle. M1 on ensimmäinen kokonaan alusta loppuun M-pajan kehittämä malli. Katuversiot olivat itse asiassa vain pakkopullaa, niitä oli valmistettava riittävä määrä, että M1 saatiin homogoloitua radoille.
M-pajan yhteistyökumppani M1-projektissa oli Lamborghini. Valitettavasti vain juuri ennen kuin kaikki oli valmista, moottoriurheilukirjojen sääntöjä rukattiin uusiksi, eikä M1:lle löytynyt enää sopivaa kilpailuluokkaa. M1 oli upea auto, joka yksinkertaisesti syntyi täysin väärään aikaan.
Katuauto oli kuitenkin valmis tuotantoon, ja sen markkinoimiseksi BMW perusti Procar-sarjan, jossa eri ratasarjojen kuskit ajoivat toisiaan vastaan samanlaisilla M1-autoilla. Sarjaa kisattiin Euroopassa ajettavien F1-kisojen yhteydessä. Ensimmäisen mestaruuden voitti Niki Lauda ja toisen Nelson Piquet.
