Natolla on ongelma, jota ei nopeasti korjata, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Jouko Luhtala.
Suomi on viime vuosina monessa kohtaa päässyt ylpeilemään asevoimillaan, joiden ei ole annettu muun Euroopan tavoin rapistua kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Ohjustorjuntajärjestelmien suhteen kehuttavaa ei ole.
Ennen vuotta 2023 Suomi ei ollut vielä edes ostanut yhtä ainoata asejärjestelmää, jolla ballistisen ohjuksen voisi ampua alas.
Nyt niitä on hankittu yksi, israelilainen Daavidin linko, jonka maan asevoimien radio väittää äskettäin tuhonneen ensimmäistä kertaa kaukaa ammutun ballistisen ohjuksen.
Viikon aikana Iran on laukaissut Israeliin muutamassa päivässä satoja ballistisia ohjuksia.
Israelin ilmatorjunta on onnistunut tähän mennessä erinomaisesti, mutta ei täydellisesti.
Vaikeampia aikoja voi olla edessä, sillä tiistaina yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal uutisoi Israelin Arrow-ohjustorjuntajärjestelmän ohjusten olevan jo vähissä.
Torjuntaohjuksia kului valtavia määriä jo Iranin viime vuoden huhti- ja lokakuussa tekemissä ilmahyökkäyksissä.
Puolustusliitto Natossa Lähi-idän ja sitä ennen Venäjän ja Ukrainan välisiä ilmahyökkäyksiä on seurattu huolestuneena.
Suomessakin myönnetään, että Naton ilma- ja ohjuspuolustuksessa on merkittäviä puutteita. Euroopan kyky torjua valtavia määriä ohjuksia ja drooneja on heikko, ja suurelta osin yhdysvaltalaisten aseiden varassa.
Pulaa on sekä asejärjestelmistä, ammuksista että kapasiteetista tuottaa niitä nopeasti lisää.
Ensi viikolla ongelmaan etsitään ratkaisua, kun Nato kokoontuu Haagin huippukokoukseen. Hädästä kertoo jotain se, että ilmapuolustuksen on määrä saada huippukokouksessa osakseen erityisohjausta.