Moni ei halua ajatella kuolemaa kuin vasta pakon edessä. Sen pohtiminen olisi kuitenkin ainakin käytännön syistä suotavaa.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan peräti 75 prosenttia suomalaisista ei tiedä, kuka saa ja mitä, jos vainajalla on aviopuoliso ja lapsia.
LähiTapiolan Henkiyhtiön johtaja Veera Lammi kertoo tutkimuksen tuloksen tulleen yllätyksenä. Lammi toteaa, että tutkimuksessa nousi mielenkiintoisesti esille sitkeä harhaluulo, joka liittyy lesken asemaan lapsiperheissä perintötilanteessa.
– Lähes puolet suomalaisista uskoo, että lapsiperheessä leski perii ja näin ei tosiaan ole, Lammi kertoo.
Lue myös: Tietyt virheet testamenttia tehdessä voivat tehdä siitä jopa pätemättömän
Ainoastaan siinä tapauksessa, jos on avioliitossa jossa ei ole lapsia, niin tällöin puoliso voi periä vainajan. Muussa tapauksessa vainajan omaisuus siirtyy osituksen jälkeen lapsille ja rintaperillisille.
Lammi arvelee, että suomalaisten tietämys perintöasioista on kehno juuri sen takia, että kyseisiä asioita ei tule etukäteen miettineeksi.
Hänen mukaansa perintöasioiden ympärillä on muutenkin tietynlaista mutkikkuutta ympärillä, kuten vaikkapa avioehto tai testamentti.
Testamentti merkittävässä asemassa
Testamentilla voidaan ohjata, kenelle perintö menee.
– On hyvä tunnistaa peruskuvio, että mikäli ei tehdä testamenttia, niin kuka perii ja mitä sitten tapahtuu, jos sitä (testamenttia) ei tehdä.
Avopuolisot eivät peri toistensa omaisuutta, oli lapsia tai ei.
– Aina jos avopuolisoiden kesken halutaan omaisuutta ja taloudellista asemaa tätä kautta turvata, niin se tapahtuu aina testamentilla.
Lammi toteaa, että ylipäänsä kaikissa tilanteissa olisi hyvä, että asiat selvitettäisiin etukäteen ja käytäisiin läpi lopputulos.
– Kuka minut perii, miten perintö jakautuu ja sitten seuraavaksi se, että riittääkö tämä, olenko tyytyväinen, onko läheiseni turvattu? Riittääkö lesken asumissuoja, riittävätkö rahat perintöverojen maksuun, Lammi luettelee.