Suomen reaktio Venäjän väitettyihin meriraja-aikeisiin oli diplomaattinen onnistuminen, josta kertoo myös Venäjän peruuttelu asiassa keskiviikkona, arvioi Tampereen yliopiston globaalihistorian apulaisprofessori, Venäjä-asiantuntija Rinna Kullaa.
– Suomen ulkopoliittinen ja diplomaattinen johto onnistuivat vuoropuhelussa. Sen sijaan, että oltaisiin annettu hirveän jyrkkä reaktio, keskusteltiin asiasta ja otettiin siitä selvää, Rinna Kullaa sanoo.
Suomen ulkoministeriöstä viestittiin tänään torstaina STT:lle, että Suomen Moskovan-suurlähetystö on ollut yhteydessä Venäjän ulkoministeriöön ja pyytänyt asiasta selvitystä.
Venäjän Helsingin-suurlähettilään puhuttelemiselle ei toistaiseksi oltu nähty perusteita.
Liettua sen sijaan kutsui keskiviikkona Venäjän suurlähetystön edustajan puhutteluun.
Lue myös: Viron ministerit näkevät laajemman kuvion poijujen poistossa: "Yritetään kylvää ahdistusta"
Venäjä: Rajamuutos olisi "tekninen"
Venäjän mahdollisista aikeista muuttaa Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä on tiistai-illasta alkaen välittynyt julkisuuteen osin ristiriitaista tietoa.
Myöhään tiistaina ja aikaisin keskiviikkona muun muassa Kyiv Independent ja Moscow Times kertoivat Venäjän olevan aikeissa muuttaa yksipuolisesti Suomen ja Liettuan vastaisia merirajojaan Itämerellä.
Keskiviikkona puoliltapäivin Venäjän valtiolliset uutistoimistot ja kuitenkin uutisoivat sotilasdiplomaattilähteeseen nojaten, ettei Venäjällä ole aikomustakaan siirtää kyseisiä rajoja.