Hallituksen tuore koronastrategia toteaa merkittävimpien terveysriskien kohdistuvan rokottamattomaan väestöön, kun yhteiskuntaa aletaan jälleen avata. Strategia nojaa voimakkaasti rokotuskattavuuden kasvattamiseen eli rokottamattomien määrän vähentämiseen.
Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet pitää rokottamistavoitetta oikeana lähestymiskeinona ennen kaikkea sen takia, että koronavirus on tullut yhteiskuntiin jäädäkseen.
– Riippumatta miten toimitaan, niin koronavirukselle altistuu jossakin vaiheessa, jollei aio erakoitua yhteiskunnan toiminnoista. Deltavariantti on tarttuvuudeltaan sellainen, Rämet sanoo STT:lle.
Valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista on tarkoitus luopua, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta. Tähän uskotaan päästävän lokakuun puoliväliin mennessä.
Rämet korostaa, että etenkin korkean riskin ryhmissä olisi tärkeää kasvattaa rokotuskattavuutta entisestään.
– Vaikka yli 60-vuotiaissa ollaan päästy kattavuudessa yli 90 prosentin, on ikäryhmässä lähes 100 000 ihmistä, jota ei ole rokotettu.
Tällä hetkellä täyden rokotussarjan on saanut yli 53 prosenttia Suomen väestöstä. Yhden rokotteen saaneita on yli 72 prosenttia.
Lue myös: Näin kaukana hallitus on rokotetavoitteesta – rajoituksista luovutaan, kun halukkaat saaneet rokotteen
"Jokainen rokottamattoman vakava sairastuminen tuntuu turhalta"
Rokotetutkimuskeskuksen johtajan mukaan koronarokotteiden haitoista ja hyödyistä on saatu paljon tietoa. Rokotteen on osoitettu olevan hyödyllinen yli 12 vuotta täyttäneillä. Lähtökohta on kuitenkin se, että ihmiset päättävät itse rokottautumisestaan.
– Jos jostakin syystä rokotettavaan kohderyhmään kuuluva päättää jättää ottamatta rokotteen, se on hyväksyttävä. He toivottavasti tiedostavat, että tulevat jossakin vaiheessa tautiin törmäämään.