Australia aikoo rakentaa ydinsukellusveneitä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa – "Maailmastamme on tulossa monimutkaisempi"

Myöhemmin Morrison ilmoitti Australian hankkivan myös yhdysvaltalaisia pitkän matkan risteilyohjuksia.

Britannian puolustusministeri Ben Wallace puolestaan kiinnitti huomiota Kiinan sotilasmenoihin.

–  Se on kasvattamassa valtavasti laivastoaan ja ilmavoimiaan. On ilmeistä, että se kytkeytyy kiisteltyihin alueisiin. Kumppanimme noilla alueilla haluavat pitää puoliaan, Wallace sanoi BBC:lle.

Viime vuosina Kiinaa on syytetty jännitteiden kasvattamisesta kiistellyillä alueilla kuten Etelä-Kiinan merellä.

Uusilla sukellusveneillä Australian armeija pystyy matkustamaan ja iskemään kohteisiin kaukana rannikosta.

Ranska harmistui

Australian sukellusvenepäätös harmitti Ranskaa, sillä Ranska oli aiemmin sopinut myyvänsä Australialle 12 tavanomaista sukellusvenettä kymmenillä miljardeilla euroilla. Diili oli kuitenkin ollut vuosia jumissa muun muassa Australian sisäpolitiikan kiemuroiden takia, ja lopulta Australia vaihtoi suunnitelmiaan ja päättikin rakentaa uudet sukellusveneet yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Morrison kertoi torstaina, että suunnitelmat ranskalaissukellusveneiden hankkimisesta on nyt haudattu.

Ranskan hallitus kuvaili Australian ratkaisua valitettavaksi.

–  Tämä päätös on vastoin sen yhteistyön kirjainta ja henkeä, joka vallitsi Ranskan ja Australian välillä, Ranskan ulkoministeriö sanoi, ja moitti Yhdysvaltoja Ranskan sulkemisesta pois Intian valtameren ja Tyynenmeren alueelta.

–  Se oli todella puukonisku selkään. Me olimme perustaneet suhteemme Australiaan luottamukselle. Tämä luottamus on petetty, sanoi Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian ranskalaisessa radiolähetyksessä.

–  Olen tänään hyvin vihainen ja katkera. Tällaista eivät liittolaiset tee toisilleen, hän jatkoi.

Ulkoministerin mukaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinnon käytös toi mieleen ex-presidentti Donald Trumpin, joka raivostutti Euroopan arvaamattomalla päätöksenteolla.

Biden ennakoi Ranskan pahastuksen ja sanoi puheenvuorossaan Ranskan olevan keskeinen kumppani ja liittolainen alueen turvallisuuden varmistamisessa.

Uusi-Seelanti ei päästä Australian sukellusveneitä vesilleen

Uusi-Seelanti ilmoitti tuoreeltaan, että naapurimaa Australian ydinsukellusveneet eivät ole tervetulleita sen aluevesille. Uudella-Seelannilla on vuodesta 1985 ollut voimassa porttikielto ydinkäyttöisille tai ydinaseita kantaville aluksille, ja pääministeri Jacinda Ardernin mukaan tästä linjauksesta ei luovuta.

Uuden-Seelannin kielto oli aikanaan seurausta Ranskan tekemistä ydinkokeista Tyynellämerellä, ja johti myös pitkäaikaiseen hankaukseen keskeisen liittolaisen Yhdysvaltojen kanssa, sillä sen myötä Yhdysvallat ei voinut tuoda sotalaivojaan Uuteen-Seelantiin.

Ardern kertoi Morrisonin kertoneen hänelle etukäteen Australian päätöksestä. Hän sanoi AUKUSin keskittyvän ensisijaisesti puolustusteknologiaan, ja totesi ettei se vaikuta Yhdysvaltojen, Britannian, Kanadan, Australian ja Uuden-Seelannin väliseen Five Eyes -tiedusteluliittoumaan.

–  Tämä järjestely ei muuta millään tavalla turvallisuus- ja tiedustelusiteitämme näihin kolmeen maahan tai Kanadaan, Ardern sanoi.

Kiina moittii "vastuuttomaksi"

Kiina moitti sukellusveneyhteistyötä torstaina "erittäin vastuuttomaksi".

Sopimus "heikentää vakavasti alueen rauhaa ja vakautta ja kiihdyttää kilpavarustelua", sanoi Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian tiedotustilaisuudessa.

Kiinan Washingtonin-suurlähetystö syytti Aukus-maita "kylmän sodan mentaliteetista ja ideologisesta ennakkoluulosta", kertoi BBC.

Ydinvoima kiistanalaista Australiassa

Australiassa hallituksen päätös aiheuttanee keskustelua, sillä ydinvoima on maassa erittäin kiistanalaista, ja sen käyttö kiellettiin vuonna 1998. Australia on yksi maailman suurimpia kivihiiltä tuottavia maita ja kivihiili on sen suurimpia vientituotteita.

Morrison sanoi ABC:n mukaan että Australia ei ole aikeissa luoda ydinaseita tai luoda ydinenergiatuotantoa.

Pääministeri Johnson vakuutti, että sopimus ei riko ydinaseiden leviämisen vastaisia sopimuksia.