Yhdysvallat: Uusi vaihe sodassa kello 17 – tulitauon romahtaminen "hyvin mahdollista"

Britannian pääministeri Keir Starmer totesi maanantaina uutistoimistero Reutersin mukaan, ettei hän tue merisaartoa. Ranskan ja Britannian on määrä kokoustaa Hormuzinsalmen avaamisesta lähipäivinä.

Lue myös: WSJ: Trumpilla kolme vaihtoehtoa

Yhdysvallat sanoo tehneensä yli 13 000 ilmaiskua Irania vastaan sodan aikana.AFP / Lehtikuva

Tavoite

Yhdysvallat ei ole tarkentanut, mikä saarron varsinainen tavoite on. Presidentti Trump sanoi maanantaina, ettei hän "välitä" palaavatko iranilaiset neuvottelemaan vai eivät.

Ennen sotaa asiantuntijat laajalti arvioivat Yhdysvaltojen laivaston pystyvän pitämään Hormuzinsalmen auki sotatilanteessakin. 

Toisin on käynyt.

– Iranin neuvotteluasema on selvästi vahvistunut, koska se pystyy hallitsemaan Hormuzinsalmea. Yhdysvallat yrittää nyt vastata tähän katkaisemalla Iranin öljytulot ja viemällä Hormuzinsalmeen liittyvän edun, professori Juusola sanoo.

Trumpin ehto 8. huhtikuuta solmitulle tulitauolle oli Hormuzinsalmen avaaminen. Iran on tulitauon alkamisen jälkeen päästänyt salmen läpi vain valikoituja aluksia.

Yhdysvalloilla on Persianlahden alueella huomattava määrä sotalaivoja, mukaan lukien lentotukialuksia ja hävittäjiä. Lisäksi sillä on Lähi-idässä sotilastukikohtia, joita se voi hyödyntää merisaarrossa.

Yhdysvallat on sanonut sodassa käytännössä tuhonneensa Iranin laivaston.

Lue myös: Tappaminen jatkuu – Timo R. Stewart: "Tällaista tulitaukoa pidettäisiin muualla sotana"

Iran voi kuitenkin Venäjän varjolaivaston tunnetuksi tekemiä toimintatapoja noudattaen pyrkiä häivyttämään käyttämiensä laivojen ja öljyn alkuperän. Sen sijaan on todennäköistä, etteivät ulkovallat yritä rikkoa Yhdysvaltojen sanelemaa merisaartoa. 

Eri kysymys on, pystyykö Yhdysvallat uskottavasti suojelemaan Hormuzinsalmen meriliikennettä. Iran on sodan aikana hyökännyt Persianlahdella olleita öljytankkereita vastaan.

– Tässä suhteessa ei tiettävästi ole tapahtunut muutosta. Iran käytännössä pystyy sulkemaan salmen niiltä laivoilta, joita se ei halua läpi päästää, Helsingin yliopiston Juusola sanoo.

Lue myös: Trump raivoaa – syynä piikki "uikuttavasta" päätöksestä

1:45Yhdysvallat ja Iran neuvottelupöytään – osapuolet tunnustelevat tilannetta.

"Liian suuri pala"

Trump vertaa Iranin merisaartoa Venezuelan alkuvuoden merisaartoon, jonka tarkoitus oli estää maata lähettämästä öljyä kauppakumppaneilleen. Venezuela ei saartoon käytännössä puuttunut.

Yhdysvaltojen ja Iranin väliset neuvottelut Pakistanissa päättyivät viikonloppuna. Tulosta ei tullut.

Yhdysvaltalaislehti Washington Postin lähteiden mukaan Iran ja Yhdysvallat olivat eri mieltä melkein kaikista pääkysymyksistä. Näitä ovat esimerkiksi uraanin rikastaminen, Hormuzinsalmen avaaminen ja Iranin sijaistoimijoiden, kuten Libanonin Hizbollahin ja Gazan Hamasin, rahoittaminen.

Trump ilmoitti tulevasta merisaarrosta vain tunteja sen jälkeen, kun maan varapresidentti J. D. Vance oli julkisesti sanonut neuvottelujen Pakistanissa kaatuneen.

Öljynvienti on kriittinen osa Iranin pahoissa vaikeuksissa olevaa taloutta. Kuvassa Iranin South Parsin kaasuntuotantoalue.AFP / Lehtikuva

Juusolan mukaan näin lyhyissä neuvotteluissa "ei ollut edellytyksiä" päästä eteenpäin.

Osapuolet olivat ennen konfliktin alkua kaukana toisistaan ja sota on pikemminkin loitontanut kuin lähentänyt Yhdysvaltojen ja Iranin kantoja, Juusola sanoo.

– Yhdysvallat haukkasi liian suuren palan. He lähtivät sotaan, josta Trump ja hänen lähipiirinsä uskoivat saavansa toivotun lopputuloksen nopeasti ja helposti. Nyt on hyvin vaikea löytää ratkaisua, joka näyttäisi, että Yhdysvallat on oikeasti voittanut, Juusola katsoo.

Markkinat ovat suhtautuneet kielteisesti merisaarron mahdollisuuteen. Raakaöljyn barrelihinta nousi maanantaina jälleen yli 100 dollarin.

Ennen 28. helmikuuta alkanutta sotaa barrelin hinta oli reilut 60 dollaria. Öljyn hinnan nousu on näkynyt Suomessakin polttoaineen hinnassa.

Lue myös: Näin paljon kotiutukset al-Holin leiriltä Suomeen ovat maksaneet