Ben Zyskowicz teki ennätyksen, jota ei lyödä: "Kunnia-asia"

Kokoomuksen korpitaipaleen päättyminen jäi mieleen

Pitkään uraan mahtuu paljon tapahtumia, mutta erityisesti kokoomuksen pääsy vuosikymmenten oppositiovankeudesta on jäänyt konkariedustajan mieleen.

Kokoomusta ei päästetty hallitukseen presidentti Urho Kekkosen aikaan osin valtapoliittistakin syistä, vaikka kokoomuksen boikottia perusteltiin kulisseissa idänsuhteiden hoitamisella.

– Kun kokoomusta oli pidetty vaalivoitoista huolimatta väkisin oppositiossa yli 20 vuotta, niin oli huomattava muutos, että vuonna 1987 eduskuntavaalien jälkeen kokoomus palasi hallituspuolueeksi. Ja sen jälkeen, kuten tiedämme, kokoomus on siellä hallituksessa aika tiiviisti pysynyt, toteaa Zyskowicz.

Taistelu kommunismia ja suomettumista vastaan päättyi voittoon

Zyskowicz on tyytyväinen myös kommunismin kaatumiseen Euroopassa. Hän oli vakaumuksellinen kommunismin ja suomettuminen vastustaja jo silloin, kun niiden vastustaminen oli poliittisesti uhkarohkeaa ja lähes tuomittavaa.

–Totta kai minulle on valtava merkitys sille, että 1980-luvun aivan lopulla kommunismi kukistui ja kaatui Euroopassa. Sadat miljoonat eurooppalaiset vapautuivat kommunismista ja Neuvostoliiton vallan alta. Neuvostoliittokin loppujen lopuksi sitten luhistui vuonna 1991, muistelee Zyskowicz.

Zyskowiczin taistelu liberaalin markkinatalouden puolesta alkoi jo 70-luvun nuorisopolitiikassa.

– Silloinhan minulle henkilökohtaisesti kommunismin vastustaminen ja kommunisteja vastaan tappeleminen oli yksi keskeinen motivaattori, tunnustaa Zyskowicz.

Suomettuminen eli liiallinen Neuvostoliitolle nöyristely ajoi Zyskowiczin vastahankaan myös oman puolueen sisällä.

– Pakko sanoa, että silloin suomettumisen aikaan, kun tämä ilmiö myös kokoomusta koski, niin silloin jouduin kyllä tähän liittyvissä asioissa olemaan myös oman puolueeni johtoa ja päälinjaa vastaan, kuvailee Zyskowicz.

Politiikka on muuttunut, mutta ei pelkästään huonompaan suuntaan

Konkariedustaja myöntää, että yhtä pitkiä eduskuntauria kuin hänellä ja joillain muilla voi tulevaisuudessa olla vähemmän.

Sen sijaan puheet politiikan lyhytjännitteisyyden lisääntymisestä hän osittain kiistää.

– Pitää muistaa, että kun meillä hallitukset istuvat noin vaalikauden yleensä – eli puhutaan neljän vuoden perspektiivistä – niin tämä ilmiö tuli vasta 1980-luvulla. Sitä ennen hallitukset olivat vieläkin lyhytikäisempiä. Kun Suomi täytti 50 vuotta vuonna 1967, niin Suomessa oli viideskymmenes hallitus. Eli hallitusten keski-ikä oli noin vuoden, muistuttaa Zyskowicz.

– Vaikka politiikka on lyhytjänteistä ja neljänkin vuoden perspektiivi on kovin lyhyt aika, jotta pitkäjänteisesti voitaisiin asioita hoitaa, niin tässä suhteessa asiat ovat muuttuneet 1980-luvun jälkeen parempaan suuntaan, hän arvioi.

Palestiina-aktivisteille kelpaa vain oikeanlainen tappamisen lopettaminen

Toipumislomallaankin Zyskowicz seuraa ajankohtaisia tapahtumia ja politiikan käänteitä. Lähi-idän rauhanponnistelujen edistymisestä hän on tyytyväinen.

– Olen erittäin vankka presidentti Trumpin rauhansuunnitelman kannattaja ja optimisti sen suhteen, että nämä ensimmäiset askeleet – aselepo, panttivankien vapauttaminen, Hamasin riisuminen aseista, humanitaarinen apu Gazan siviileille – olen erittäin toiveikas sen suhteen, että nämä ensiaskeleet onnistuvat, sanoo Zyskowicz.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tehtävä ei ole helppo.

– Edessä on hyvin pitkä polku – ollaan vasta polun alussa, että saataisiin kestävä rauha Lähi-itään. Ja siinä pitää mielestäni tiedostaa, että tämän pitkän polun varrella on monta mutkaa, jossa tämä suunnitelma voi vielä suistua raiteiltaan, vaikka toivon parasta, pohtii Zyskowicz.

Hän ei malta olla sivaltamatta myöskään niitä Palestiina-aktivisteja, jotka ovat kutsuneet Trumpin suunnitelmaa vain "niin kutsutuksi rauhansuunnitelmaksi".

– Palestiina-aktivistien mielestä on varmaan tärkeää, että tappaminen loppuisi, mutta se ei saa loppua väärällä tavalla eli tähän Hamasin tappioon, joka nyt on käsillä, päättelee konkariedustaja.