Charles III on ollut kuningas vasta muutaman päivän ajan ja jo ainakin yksi hänen hallitsemistaan maista aikoo lähteä omille teilleen. Vajaan sadan tuhannen asukkaan Antigua ja Barbudan pääministeri Gaston Browne ilmoitti viikonloppuna, että maa aikoo järjestää seuraavan kolmen vuoden kuluessa kansanäänestyksen tasavaltaan siirtymisestä. Samanlainen äänestys saattaa olla edessä myös ainakin Australiassa.
Britannian siirtomaavaltaa kutsuttiin aikoinaan imperiumiksi, jonka ylle aurinko ei koskaan laskenut, sillä se omisti alueita kaikilta maailman kolkilta. Britannian hallitsemia alueita oli kaikilla mantereilla, joten aina jossakin päin imperiumia oli päivänvalon aika.
Imperiumi oli laajimmillaan vuonna 1921, kun juuri luhistuneeseen Ottomaanien imperiumiin kuuluneita laajoja alueita tuli Britannian valvontaan. Valtapiiri on sen jälkeen kutistunut merkittävästi.
Britanniaan kuuluu nykyään niin sanottuina merentakaisina alueina lähinnä pieniä saariryhmiä, esimerkiksi Falklandinsaaret Etelä-Atlantilla tai Caymansaaret Karibianmerellä.
Pääosa vanhasta imperiumista kuuluu kuitenkin nykyisin Kansainyhteisöön, englanniksi Commonwealth of Nations.
Sen 56:ssa jäsenmaassa asuu noin 2,4 miljardia asukasta, hieman vajaa kolmannes maailman väestöstä. Suuri osa näistä on intialaisia, noin 1,3 miljardia. Muita suuria jäsenmaita ovat muun muassa lähes 230 miljoonan asukkaan Pakistan, liki 195 miljoonan asukkaan Nigeria sekä liki 170 miljoonan asukkaan Bangladesh.
Yhteisön "sisäpiirissä" 15 valtiota
Kansainyhteisön eräänlaisen sisäpiirin muodostavat 15 valtiota, joiden valtionpää on muodollisesti uusi kuningas Charles III. Tähän joukkoon, jota kutsutaan englanniksi nimellä Commonwealth Realms, eli suunnilleen Kansainyhteisön kuningaskunnat, kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan lisäksi 14 entistä siirtomaata, joilla on yhä muuta Kansainyhteisöä lähempi suhde Lontooseen.



