Lajin kesyyntyminen omasta toimesta olisi ennenkuulumatonta, toteaa tutkija.
Kukapa ei pitäisi suloisista kettuvideoista- ja kuvista? Somessa jaettavan materiaalin perusteella voisi äkkiseltään kuvitella, että kaupunkiympäristössä viihtyvät ketut ovat kesyyntyneet roimasti.
National Geographicin tuoreen julkaisun nojalla asia ei välttämättä ole niin yksinkertainen kuin miltä vaikuttaa.
Ihminen on historiansa aikana onnistunut kesyttämään ja taivuttamaan tahtoonsa lukuisia eläinlajeja.
Kaupungistumisen myötä myös ketut ovat alkaneet viihtyä enenevissä määrin ihmisten keskuudessa, onhan kaupungeissa usein tarjolla helppoa ravintoa.
National Geographicin mukaan varsinkin sosiaalisessa mediassa julkaistujen merkintöjen sekä materiaalin perusteella ihmisillä on saattanut syntyä virheellinen kuva kettujen kesyyntymisestä.
Suomessakin kaupungeissa viihtyvät ja pihoilla vierailevat puuhkahännät ovat monille jo tuttu näky.
Puhutaan jopa, että ketut olisivat "kesyttäneet itsensä".
Pitkä prosessi
Jotta eläimen voidaan katsoa kesyyntyneen, prosessi vaatii sekä muutoksia lajin käytöksessä että fyysisissä ominaisuuksissa.
Kesyyntyneet eläimet ovat usein esimerkiksi pienikokoisempia kuin villinä elävät tai eläneet esivanhempansa.
– Ratkaiseva tekijä löytyy geeneistä. Ei vielä riitä, että yksi elinsukupolvi osoittaa kesyyntymisen merkkejä ihmisille. Käytösmallien ja piirteiden täytyy myös periytyä näiden eläinten jälkeläisille.
