Digitaalisia palveluita kehitetään nyt kaikilla hyvinvointialueilla, mutta palvelut ovat erilaisia ja eritahtisia.
Osalla hyvinvointialueista toimivat jo digiklinikat, joihin on palkattu omia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.
Osalla puolestaan digitaalisten palveluiden kehittäminen on niin alussa, että niillä vasta kilpailutetaan asiointialustaa.
– Hyvinvointialueet kehittävät digitaalisia palveluita itsenäisesti ja jakavat kokemuksia keskenään. Valtakunnallista linjausta digiklinikoista ei ole, mutta erilaisia linjauksia digitalisaation edistämiseksi on olemassa, kertoo Suomen kestävän kasvun ohjelman hankejohtaja Niina Haake Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Lue myös: Suojelupoliisi varoittaa terveyspalveluita kiinalaislaitteista – suomalaisten tiedot saattavat vuotaa Kiinaan
Kun hyvinvointialueiden sote-palveluita digitalisoidaan, asiakkaan palveluissa se voi näkyä esimerkiksi ajanvarauksessa.
Myös omien tietojen tarkistaminen ja uusien tietojen syöttäminen sähköisesti on jo yleisesti käytössä.
Digitaalisuus mahdollistaa myös viestien lähettämisen ammattilaisille.
Digitaalisissa terveyspalveluissa on myös yhä enemmän omahoito-ohjeita ja valmennuksia.
Suomessa on lisäksi valtakunnallisia digitaalisia terveyspalveluita, kuten Omaolo-oirearviointi.
Koronaviruspandemian alkuvuosina tutuksi tuli myös valtakunnallinen koronaoirepalvelu.
Uusia toimenkuvia terveydenhoitoon
THL:n tekemän selvityksen mukaan yli 35 prosenttia suomalaisista on käyttänyt digitaalisia sosiaali- ja terveyspalveluita viimeisen vuoden aikana.
