Esa, 81, joutui siirtämään 250 poroa Naton tieltä: "Kyllä on maailmankirjat sekaisin"

Kumpulaisen mukaan Enontekiöllä osa vanhemmasta sukupolvesta pelkää aidosti, että maailmansodan kaltainen konflikti voisi syttyä. 

Nuoriso ei kuitenkaan hänen sanojensa mukaan huolestu.

– Nuoriso ei ymmärrä hölynpölyä niistä hommista. Vanhemmat ihmiset puhuvat, että "mitä jos syttyy maailmansota", koska ne on silloin eläneet ja on ollut myöhemmin jälleenrakennushommia.

 – Ei se leikkiä ole se maailmansota. Ne on lujia ihmisiä olleet ennen, kun ovat sodan kestäneet. Tässäkin kylässä on kolme mökkiä jäänyt palamatta, kun saksalaiset polttivat.

Kumpulainen viittaa Lapin sotaan, jossa saksalaiset käyttivät poltetun maan taktiikkaa entiseen aseveljeensä. Vuonna 1944 Lapin infrastruktuuri paloi miltei täydellisesti.

Esa Kumpulainen, 81, asuu Enontekiön kylällä vaimonsa kanssa. Hän jakaa porotilan askareet yhdessä poikansa kanssa.

Esa laittoi 250 poroa aitaukseen: "Kyllä siinä viikko–toista meni"

Kun Naton sotaharjoitus alkoi, vaati se myös Kumpulaiselta toimia. 

Hän joutui siirtämään kaikki 250 poroaan aitaukseen turvaan sotakaluston paukkeelta.

– Kyllä siinä viikko–toista meni, kun kokosimme niitä. Poromiehellä ei ole työpäiviä päällekkäin, ne on peräkkäin. 

– Hyvin ne pärjää, kun rehua vain on ja heiniä. Ruokaahan ne tarviivat koko ajan. Yhtenään kyllä saa ruokkia. Mutta kyllä se porojen koti on metsä, siellä ne saapi olla rauhassa ja saavat kaikkea mitä ne tarvii.

Kumpulaisen ainoa huoli on se, että alkavatko eläimet kulkea harjoitusten jälkeen sotakaluston jättämiä jälkiä pitkin, ja täten karkaavat kauas.

– Ne jäljet, ne jäävät. Ne on vähän haitallisia, kun hajottavat sitä porotalouden tokkahommaa. Poro on herkkä niitä päin menemään, ja saattaa kulkea 10–20 kilometriäkin.

– Isäntä joutuu ajamaan ympäri ja noutamaan pois.

Katso Kumpulaisen haastattelu yläpuolelta.