Espanjan diktaattorin kuolemasta 50 vuotta – valheellinen nostalgia Francosta leviää somessa

Lokakuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kaikista espanjalaisista kaksi kolmasosaa suhtautuu Francon valtakauteen kielteisesti ja viidesosa myönteisesti. 

Koko väestöstä ja vasemmistosta poiketen oikeistopuolueiden kannattajissa Francon aikaan myönteisesti suhtautuvia on kuitenkin enemmistö.

Myös vuosikymmeniä diktatuurin jälkeen syntyneistä nuorista noin viidesosa ajattelee Francon saaneen aikaan myönteisiä asioita. Vox onkin syrjäyttänyt maata hallitsevat sosialistit suosituimpana puolueena nuorten keskuudessa.

Lue myös: Juan Carlos muistelee kirjassaan syrjähyppyjään – Espanjan pääministeri: "En suosittele joululahjaksi"

Haudoissa yhä tunnistamattomia uhreja

Asiantuntijoiden mukaan nuoret imevät poliittiset käsityksensä usein sosiaalisesta mediasta, jossa ei muistella diktatuurin ihmisoikeusrikoksia ja sortoa vaan toistetaan, että "Francon aikana elämä oli parempaa".

Madridilaisen historian opettajan Cristina Luz Garcian mukaan Francon kehuminen on osalle nuorista keino uhmata päinvastaista viestiä välittäviä opettajia. 

Lisäksi oppilaiden tiedot 36 vuoden pituisen diktatuurin ajan todellisuudesta ovat hänen mukaansa puutteellisia, joten valetieto uppoaa suotuisaan maaperään.

Etelä-Espanjassa Iznallozissa historian opettaja Jose Maria Garcia aloitti jo vuonna 2020 projektin francolaisuuden todellisuuden avaamisesta oppilailleen. 

Tavoitteena on antaa heille työkaluja sosiaalisen median keskusteluihin.

Oppilaat Hugo Guindos, 15, ja Erika Hurtado, 16, kertovat kohtaavansa esimerkiksi Tiktokissa yhä enemmän ikätovereidensa tuottamaa Francoa kehuvaa sisältöä. 

Influensserit eivät juuri perustele näkemyksiään, mutta ne uppoavat hyvin, jos viestien lukijatkaan eivät tiedä diktatuurin todellisuudesta.

Vapaaehtoiset kaivoivat esiin Espanjan sisällissodan ja Francon hallinnon uhrien ruumiita joukkohaudasta Ejea de los Caballerosissa Zaragozan maakunnassa 28. lokakuuta. Haudassa oli arviolta 150 ruumista.AFP / Lehtikuva

Guindos ja Hurtado kertovat itse yllättyneensä siitä, kuinka mittavaa kidutus ja muu sorto olivat Francon aikana heidän omalla kotiseudullaan.

Espanjan yleisradioyhtiö RTVE julkaisi aiemmin tässä kuussa Espanjan kartan, johon on merkitty 6 000 tiedossa olevaa joukkohautaa sisällissodan ja Francon valtakauden jäljiltä. 

Avaamattomissa haudoissa arvioidaan olevan vielä noin 12 000 tunnistamatonta ruumista. RTVE:n mukaan missään päin Espanjaa ei voi olla yli 50 kilometrin päässä lähimmästä joukkohaudasta.

Lue myös: Kirja-arvio: Suomi ja Francon Espanja

Francon leposija siirtyi vuonna 2019

Nuorten espanjalaisten nykyiset huonot työ- ja asuntonäkymät antavat kaikupohjaa liioitelluille väitteille Francon edistyksellisestä asunto- ja sosiaalipolitiikasta sekä muista ansioista.

Monet espanjalaiset muun muassa antavat Francolle yksinomaisen kunnian Espanjan patojen ja tekoaltaiden järjestelmän rakentamisesta. 

Navarran yliopiston professorin Jordi Rodriguez Virgilin mukaan kyseessä on kollektiivinen myytti.

– Ei hän kaikkia patoja rakennuttanut. Mutta on siinä joltain osin perää, mikä on disinformaation levittämisessä tärkeää, Rodriguez Virgili sanoo.

Todellisuudessa Franco jatkoi ja aloitti monia projekteja, jotka hänen syrjäyttämänsä tasavaltalainen hallinto oli aloittanut tai suunnitellut. Lisäksi monia patoja ja tekoaltaita rakensivat poliittisen vangit.

Myös Francon ansioksi luetun sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen alkoi jo ennen hänen valtakauttaan tasavallan aikana, ja esimerkiksi seitsemän päivän palkallinen loma työläisille hyväksyttiin jo vuonna 1931.

Franco itse kuoli 50 vuotta sitten luonnollisen kuoleman, mutta ei saanut levätä rauhassa Kaatuneiden laakson mausoleumissa nykyhetkeen saakka. 

Pääministeri Pedro Sanchezin mukaan kohteesta oli muodostumassa äärioikeiston pyhiinvaelluskohde, joten hallitus siirrätti vuonna 2019 pitkän kiistelyn jälkeen Francon maalliset jäänteet perhehautaan tavalliselle hautausmaalle.

Lue myös: Kuolema odotti tuhansia suomalaisia Neuvostoliitossa – näytelmä nostaa esiin vaietun historian