Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vähintään kolmena yönä viikossa ilmenevästä unettomuudesta kärsii joka viides aikuinen. Lyhentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien sekä aikuistyypin diabeteksen riskiä.
Perusterveydenhuollossa noin puolet suomalaisista potilaista kuvaa lääkärin vastaanottokäynnillä unettomuusoireita. Jostain syystä naiset kärsivät unettomuudesta useammin kuin miehet.
Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua. Se on häiriötila, jossa pääasiallisena vaivana on nukahtamisen vaikeus tai unesta kesken herääminen ja unessa pysymisen vaikeus. Uneton ei virkisty unestaan, vaan kärsii väsymyksestä. Se, että ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, ei ole unettomuutta.
Unettomuusoire alkaa yleensä elämäntilanteen muutoksesta, johon on luonnollista reagoida unettomuudella. Pitkittyessään aivojen uni-valverytmin säätelyjärjestelmät taas voivat häiriintyä siinä määrin, että kehittyy unettomuushäiriö.
Uni hoitaa terveyttä
Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Unen aikana sekä varastoidaan energiaa että poistetaan valveen aikana aivoihin kerääntyneitä haitallisia aineenvaihduntatuotteita.
Unen aikana tapahtuu muistiin ja oppimiseen liittyvää hermosolujen muovautumista. Unella on myös keskeinen merkitys vastustuskyvyn säätelyssä aktivoidessaan sairauksien ja tulehdusten torjuntamekanismeja elimistössä. Pitkäkestoinen unettomuus voi altistaa somaattisille ja psyykkisille sairauksille.
Näin ehkäiset unettomuushäiriöitä
- Unettomuushäiriön ehkäisyssä keskeistä on normaali hyvästä terveydestä huolehtiminen. Hyvä uni liittyy hyvään terveyteen, ja terveyttä vaarantavat elintavat heikentävät myös unta.
- Unettomuudesta kärsivälle on tärkeää terveydentilasta huolehtiminen ja mahdollisten unettomuutta aiheuttavien sairauksien hoito.
- Nopeasti imeytyvät hiilihydraatit väsyttävät, ja niitä tulisi välttää lounasaikaan. Raskas tai liian myöhään illalla nautittu ateria voi huonontaa yöunen laatua.