Euroministerit yrittävät taas sopia kriisitoimista – umpisolmu voisi horjuttaa koko eurojärjestelmää, sanovat asiantuntijat: "Kaikki ovat kaivautuneet syviin poteroihin"

Sekä Lainà että von Gerich katsovat, että nämä eivät riitä tukemaan euroalueen taloutta riittävästi. Tarvitaan maiden yhteistä finanssipolitiikkaa.

– Jäsenmailla on ollut hyviä kansallisia rahoitustukipaketteja, mutta ilman yhteisiä toimia ne jäävät selvästi alemmalle tasolle kuin muualla maailmassa. Muualla ollut keskimäärin noin kaksinkertaisia suurempia tukipaketteja, Lainà sanoo.

– EKP:n toimet riittäävät lyhyellä aikavälillä rauhoittamaan markkinaa, mutta rajat tulevat vastaan. Ei EKP:lla ole mandaattia tai välttämättä haluakaan kantaa kaikkia riskejä, mitä tämä kriisi tuo mukanaan, sanoo von Gerich.

"On tosi iso pettymys, että euroryhmän kokouksissa ei olla päästy minkäänlaiseen lopputulokseen", sanoo STTK:n Patrizio Lainà.Jarno Mela / STTK

Ei sopua edes pienemmistä asioista

Nordean Jan von Gerich pitää huolestuttavana, että euromaat eivät ole löytäneet yhteisymmärrystä edes koronabondeja kevyemmistä tukitoimista. Euroryhmän puheenjohtajan Mario Centenon mukaan yksi osa neuvoteltua kriisipakettia olisi Euroopan kriisirahaston EVM:n kautta jäsenmaille kanavoitava luotto. Tätä tehtäisiin 240 miljardin euron edestä.

AFP:n diplomaattilähteen mukaan edes tämä ei ole kelvannut tiukinta linjaa vetävälle Hollannille.

– On huolestuttavaa, että EVM:n käytöstä ei olla päästy sopuun ja siinä kuitenkin puhutaan huomattavasti pienemmistä summista (kuin koronabondeissa). Se ei missään nimessä riittäisi yksin. Jos näistä pienemmistäkään toimista ei päästä sopuun, niin koko kriisin ratkaisu on aika kaukana, von Gerich sanoo.

Eurojärjestelmä horjuu, jos kannoista ei jousteta

Molemmat asiantuntijat pitävät mahdollisena, että eurojärjestelmä voi alkaa natista liitoksistaan, jos mailta ei löydy tahtoa tehdä riittävästi yhteisiä toimia.

– Jos kukaan ei jousta, niin mitään ei tehdä. Se on varmasti kaikkein huonoin vaihtoehto sekä eurojärjestelmän olemassaololle että akuutista koronakriisin selvittämiseksi, Lainà sanoo.

– Niin kauan kuin Suomi haluaa euroalueen jatkuvan nykymuodossaan, niin on pakko ottaa vähän avoimempi asenne sen suhteen, minkälaisista keinoista voitaisiin keskustella, sanoo Jan von Gerich.

Lukitut näkökannat ovat jo johtaneet siihen, että Italiassa puhutaan melko avoimesti mahdollisuudesta jättää euro.

– Jos Italia lähtee, niin se olisi varmasti hyvin epävakaa tilanne taloudellisesti ja poliittisesti. Kun iso jäsenmaa erkaantuu, ei se ole kenenkään kannalta hyvä asia, Lainà sanoo.

Von Gerichin mukaan koronabondeja ei välttämättä tarvita, mutta jollain tavalla yhteisvastuuta on kasvatettava. Jyrkän kieltäytymisen sijaan kannattaisi keskittyä neuvottelemaan yhteisvastuun ehdoista, jotta ne voisivat olla hyväksyttävissä.

Sekä von Gerich että Laina muistuttavat, että euroalueen rakenteiden horjumisen lisäksi kriisi luultavasti myös pitkittyy, jos yhteisistä kriisitoimista ei päästä sopuun. Huonoin tilanne on, jos ei tehdä mitään.

– Tuntuu kyllä hyvin erikoiselta, että kaikki ovat kaivautuneet syviin poteroihin tällaisessa kriisitilanteessa, kun nimenomaan pitäisi löytää yhteisiä ratkaisuja. Ilman niitä kaikki jäsenmaat tulevat olemaan enemmän tai vähemmän ongelmissa, Lainà sanoo.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich tähdentää, että pelkät EKP:n toimet eivät riitä pitämään markkinoita rauhallisina kovin pitkään.Nina Kaverinen / Nordea