Jari Lindströmin mukaan perussuomalaisten häviö vuoden 2017 kuntavaaleissa vaikutti osaltaan puolueen hajoamiseen.
Entisen työministerin Jari Lindströmin mukaan kuntavaalitappiolla voi olla paljonkin vaikutusta hallituspuolueiden toimintaan.
– Se, joka väittää muuta, valehtelee.
Lindström oli ministerinä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa keväällä 2017, kun perussuomalaisten kannatus putosi kuntavaaleissa 3,5 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin. Häviö vaikutti Lindströmin mukaan paitsi puolueeseen, myös yksittäisiin edustajiin.
– Osa kansanedustajista hyppi seinille, Lindström kertoo STT:lle.
Puolue ei pysynyt kauaa kasassa vaalien jälkeen vaan hajosi, kun Jussi Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi Timo Soinin tilalle. Parikymmentä kansanedustajaa joukossaan Lindström muodosti uuden puolueen, jonka nimeksi tuli Sininen tulevaisuus.
Lindströmin mukaan vaalitappiosta voi vetää viivan puolueen hajoamiseen, sillä vaalitulos kasvatti puolueen sisäisiä riitasointuja.
– Siinä ruvetaan miettimään, että tämä ei näytä ollenkaan hyvältä. Osa saattaa tehdä harkiten ja osa harkitsemattomasti jotakin sellaista, että pääsee julkisuuteen, koska poliitikko elää julkisuudesta.
Lindström muistaa, että vuoden 2017 keväällä yhdeksän perussuomalaisten kansanedustajaa uhkasi ulostulossaan, että sote-uudistus ei etene, jos maahanmuuttolinjaukset eivät etene. Tästä seurasi hänen mukaansa se, että puolueen puheenjohtaja Soini repi pelihousunsa "kertakaikkisesti".
– Se oli selkeä oire siitä, että tämän ryhmän sisällä on tapahtunut jotakin ja omaa häntää nostetaan muiden kustannuksella.
Sunnuntain kuntavaaleissa hallituspuolueista perussuomalaisten kannatus romahti 6,8 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Kokoomuksen kannatus nousi puoli prosenttiyksikköä 21,9 prosenttiin ja RKP:n kannatus 0,3 prosenttiyksikköä 4,7 prosenttiin. Kristillisdemokraattien kannatus säilyi 3,6 prosentissa.

