Tuoreen tutkimuksen perusteella ”gluteeniherkkyyden” taustalla ei ehkä olekaan gluteeni vaan niin ikään viljasta löytyvä fruktaani. Se selittäisi, miksi joillakin vatsaoireet ehkä vähentyvät mutta kuitenkin jatkuvat gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen jälkeen.
Gluteeniherkkyydestä puhutaan silloin, kun ihminen, jolla ei ole keliakiaa tai vilja-allergiaa, saa vatsaoireita vehnän, ohran ja rukiin sisältämästä gluteenista – tai näin on uskottu. Kuvaukseen sopii arviolta 0,5–6 prosenttia suomalaisista.
Toisin kuin keliakian, gluteeniherkkyyden toteamiseksi ei kuitenkaan ole olemassa luotettavaa testiä, eikä käsite ole täysin kiistaton.
Joissakin kokeissa on esimerkiksi havaittu, että ”gluteeniherkät” ei-keliaakikot reagoivat aivan samalla tavalla gluteenia sisältävään ja sisältämättömään ruokaan. Tämän havainnon innoittamina australialaisen Monashin yliopiston tutkijat Jane Muir ja Peter Gibson lähtivät etsimään vaihtoehtoista syyllistä vatsavaivojen takaa.
Oslon yliopistollisessa sairaalassa toteutettu tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä marraskuun alussa.
Tutkijat epäilivät, että vatsavaivojen taustalta löytyisikin fruktaani. Fruktaanit ovat sokereiksi luokiteltavia molekyylejä, joita on vehnässä, ohrassa ja rukiissa – siis samoissa ruoissa, joissa on myös gluteenia.
Fruktaania on kuitenkin myös muualla kuin viljoissa, esimerkiksi sipulissa, valkosipulissa, kikherneissä, kaalissa ja artisokassa.
Selitys aukeaa
Teoriaa testattiin seuraamalla 59 aikuista, jotka eivät sairastaneet keliakiaa, mutta noudattivat gluteenitonta ruokavaliota suolisto-oireiden takia. Vapaaehtoiset laitettiin syömään kolmenlaisia myslipatukoita, joista osassa oli gluteenia, osassa fruktaania, osassa ei kumpaakaan.
