Jos Atlantin meriveden kierto pysähtyy, Suomi kylmenee – todennäköisyys aiemmin arvioitua suurempi

Uudet mallit antavat synkemmän kuvan

Niinkin hiljattain kuin vuonna 2021 hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että todennäköisyys Atlantin Amoc-kierron pysähtymiselle 2000-luvun kuluessa ilmastonmuutoksen vuoksi olisi nollan ja 33 prosentin välillä. Arvio perustui siihenastiseen tutkimukseen.

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että todennäköisyys on suurempi. Uotilan mukaan uusissa tutkimuksissa on käytetty kehittyneempiä ilmastomalleja sekä enemmän havaintoja ja tilastollisia analyysejä.

– Uudemmat, kehittyneemmät ilmastomallit antavat varoittavamman kuvan. Tiedeyhteisössä käydään aika paljon keskustelua, hän kertoo.

Sitä, miten monen prosentin riski Amocin pysähtymiselle tämän hetken tiedon valossa on, on Uotilan mukaan mahdotonta sanoa. Eri tutkimusten tulokset ovat siinä määrin erilaisia.

Viime vuonna Nature Communications -tiedelehti julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan 50 prosentin todennäköisyys Amoc-kierron romahdukselle ylittyisi nykymenolla jo vuoden 2060 paikkeilla.

– Tutkimus julkaistiin hyvässä lehdessä ja vertaisarvioituna. Sen jälkeen on tullut ainakin yksi tutkimus – myös hyvä ja vertaisarvioitu – jossa kritisoitiin tätä ja sanottiin, että havaintojen luotettavuus ei ole riittävän hyvä, Uotila sanoo.

Lämpötila laskisi noin 4–10 astetta

Uotila huomauttaa, että riskejä arvioitaessa ei pidä kiinnittää huomiota pelkästään vahingollisen tapahtuman todennäköisyyteen, vaan myös siihen, miten suuren vahingon riskistä on kyse.

Suuren vahingon riskiin on syytä suhtautua vakavasti, vaikka todennäköisyys ei vaikuttaisikaan suurelta.

– Olisi hyvä varautua ja pyrkiä tekemään jotain päästöjen vähentämiseksi.

Amoc-kierron pysähtyminen johtaisi ainakin neljän, mahdollisesti jopa 10 asteen keskilämpötilan laskuun Pohjoismaissa. Ilmasto muistuttaisi Pohjois-Siperiaa. 

Nykytiedon valossa talvet kylmenisivät enemmän kuin kesät, Uotila kertoo. Jos ilmasto muualla samaan aikaan lämpenee, Pohjolaan olisi odotettavissa entistä rajumpia tuulia ja myrskyjä.

Etelämpänä maapallolla Amoc-kierron pysähtyminen vaikuttaisi ainakin trooppisten alueiden sateisuuteen. Monsuunisateiden alue siirtyisi jonkin verran etelämmäksi, aiemmin sateisilla alueilla olisi kuivempaa ja päinvastoin.

Grönlanti sulaa jäätiköistä nopeimmin

Amoc-kierron heikentymiseen vaikuttaa Uotilan mukaan voimakkaimmin Grönlannin jäätiköiden sulaminen. Makean veden virtaaminen jäätiköistä mereen johtaa siihen, että meriveden tiheys pienenee ja sekoittuminen heikkenee.

– Maapallon mannerjäätiköistä varmaan Grönlanti sulaa nopeimmin. Etelämantereen lisäksi sen sulamista on myös pystytty vähiten ennakoimaan, Uotila toteaa.

Oma osuutensa Amocin heikkenemiseen on myös Pohjoisen jäämeren jäiden sulamisella ja Siperian jokien virtaaman kasvulla. Kaikkien näiden syiden taustalla on ilmaston lämpeneminen, joka johtuu etenkin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lämpötilan nousu jo sinänsä vaikuttaa Amoc-kiertoon.

Pohjoismaiden neuvosto sai avoimen kirjeen

Uotila on yksi niistä 44 ilmasto- ja ympäristötutkijasta, jotka allekirjoittivat Pohjoismaiden neuvostolle osoitetun avoimen kirjeen lokakuussa. Pohjoismaiden neuvosto kokoontui Islannissa lokakuun lopussa.

– Kirjeessä korostetaan päästövähennysten kiireellisyyttä, Uotila sanoo.

Tutkijat toteavat kirjeessä, että keikahduspisteiden eli peruuttamattomien ja suhteellisen äkillisten muutosten riski kasvaa, kun maapallon keskilämpötila nousee 1,5–2 astetta verrattuna aikaan ennen teollistumista. Nykyisillä kasvihuonekaasupäästöillä ollaan matkalla kohti yli 2,5 asteen lämmönnousua.

– Tällöin kasvaa sellaisten muutosten todennäköisyys, joita voidaan pitää epätodennäköisinä mutta joihin liittyy hyvin suuria haitallisia vaikutuksia, kirjeessä muotoillaan.

Maapallon vuoden keskilämpötila nousi viime vuonna ensimmäisen kerran lähes 1,5 astetta korkeammaksi kuin ennen teollistumista, kertoi EU:n ilmastopalvelu Copernicus tammikuussa. Kuluvasta vuodesta saattaa tulla vielä lämpimämpi.

Lue myös: Luvassa jopa erittäin huonoa ajokeliä – näin lumi- ja räntäsateet pyyhkäisevät Suomen yli

Uutista ja sen otsikkoa korjattu 3.11.2024 kello 21.03. Golf-virta ei itsessään pysähdy niin kauan kuin tuulet vaikuttavat ja maapallon kiertoliike itsensä ympäri jatkuu. Jutussa on korjattu Golfvirta Amoc-kierroksi kohdissa, joissa aiemmin puhuttiin virheellisesti Golfvirran pysähtymisestä. Amoc-kierto tarkoittaa monimutkaista pinta- ja syvävirtausten kiertoa, joka kuljettaa lämmintä vettä pohjoiseen ja kylmää, syvää vettä etelään. Jutusta on lisäksi korjattu kohtaa, jossa käsitellään Golfvirran ja Amocin välistä kytköstä. Juttuun on täydennetty tietoa siitä, mikä Golfvirta on. Juttua muokattu kauttaaltaan. Lisäksi korjattu kohtaa, jossa kerrotaan Amocin ja Golf-virran kytkeytymisestä toisiinsa. Lisäksi täydennetty tiedolla Golfvirrasta.