Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila pitää varmana, että osaa hyvinvointialueista uhkaa yhdistäminen toisiin alueisiin. Pakon edessä alueet leikkaavat nyt muun muassa ennaltaehkäisevistä palveluista, vaikka se voi tulla kalliiksi tulevaisuudessa.
Hyvinvointialueiden on lain mukaan saatava menonsa ja tulonsa tasapainoon ensi vuodeksi. Vuoden 2026 aikana niiden pitäisi pystyä tekemään niin paljon voittoa, että se kuittaisi vuosien 2023–24 alijäämät.
– On ihan selvää, että kaikki eivät tähän pääse, Satakunnan hyvinvointialuejohtaja Kirsi Varhila sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
Satakunnassakin tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa, vaikka sen eteen Varhilan mukaan tehdään kaikki mahdollinen.
Koska lakisääteiset palvelut täytyy hoitaa, alueet leikkaavat nyt ei-lakisääteisistä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet ennaltaehkäisevät palvelut.
– Siinä saatetaan hukata helmiä samalla, jos mennään tekemään sen tyyppisiä säästötoimenpiteitä, jotka kostautuvat pidemmällä aikajänteellä. Näin tapahtui 90-luvulla mielenterveyspalveluiden osalta. Tämän tyyppisiä virheitä emme toivottavasti nyt tee, Varhila sanoo.
Lue myös: Ministeri Kaisa Juuso MTV:lle: Synnytysosastojen määrään leikkauksia – "Täytyy oikeasti miettiä, missä on järkevää järjestää synnytyksiä"
Alueiden yhdistämisiä edessä?
Mikäli hyvinvointialue ei saavuta lakisääteisiä talousvelvoitteitaan seuraavien kahden vuoden aikana, edessä voivat olla neuvottelut alueen yhdistämisestä toiseen hyvinvointialueeseen.
Varhilan mukaan olennaista on se, miten alueiden toimia tarkastellaan ja tulkitaan.
– Valtiovarainministeriö voi sitten harkita, minkälaiset näytöt riittävät. Eli onko alue tehnyt kaiken sen mitä itse pystyy.
Tänä vuonna alueiden pitäisi sopeuttaa talouttaan yhteensä noin 1,7 miljardilla eurolla. Varhila arvioi, että tästä voidaan saada alueiden omilla toimilla kasaan noin 810 miljoonaa. Lisäpainetta on tulossa hallituksen kehysriihestä alkavalla viikolla. Sote-säästöjen mittakaavan on arvioitu olevan noin 600–700 miljoonaa euroa.