Yhdenvertaisuustiedonannon kuuden miljoonan euron määrärahasta puolet jaettiin valtioneuvoston kanslialle. MTV selvitti, mihin VNK:n rahaa on käytetty.
Hallituksen yhdenvertaisuusohjelma on jo yli puolivälin, mutta tutkija arvioi konkreettisten tekojen jäävän vähäisiksi.
Yhdenvertaisuusohjelman väliraportti julkaistiin helmikuussa.
Ohjelmalle annettiin 6 miljoonan euron budjetti, joista suurimman osan sai valtioneuvoston kanslia. MTV selvitti, mihin rahaa on tähän mennessä käytetty ja pyysi tutkijaa arvioimaan väliraportin tuloksia.
Tutkija kritisoi hallituksen rasisminvastaista raporttia erityisesti hallituksen toimien uskottavuuden näkökulmasta.
– Uskottavuus on heikko, kun samaan aikaan poliittiset ulostulot, lakimuutokset ja päätökset heikentävät ulkomaalaisten asemaa Suomessa, sanoo rasismia pitkään tutkinut yliopistolehtori Anna Rastas Tampereen yliopistosta.
Erityisesti hallituskumppani RKP vaati selkeää irtiottoa rasismista sekä konkreettisia toimia ja rahoitusta.
Yhdenvertaisuustiedonannon jälkeen hallitukseen on kuitenkin kohdistunut lisää rasismikohuja, kuten viime vuoden lopulla ollut silmienvääntelykohu.
Ulkoministeriön tuoreimman maakuvaraportin mukaan suurin yksittäinen uutinen ulkomailla Suomesta oli rasistisiksi tulkitut hallituspuolueiden kansanedustajien silmienvääntelykuvat.
Yhdenvertaisuustiedonannon toimenpiteitä jatketaan hallituskauden loppuun saakka.
Hallituksen valmistuneet yhdenvertaisuusohjelman toimenpiteet
Saamelaiskäräjälain uudistus (voimaan 1.8.2025)
Holokaustin uhrien muistopäivän nimen muutos (2024) sekä holokaustin kiistämisen kriminalisointi (2026)
Varhaiskasvatuksen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoselvitys (2025)
Ministeriöiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien arviointiraportti (2025)
Useat ohjelman toimenpiteet ovat edelleen kesken ja suurin osa on koko hallituskauden jatkuvia toimenpiteitä.
7:00Näin hallitus esitteli rasisminvastaisia toimiaan syksyllä 2023.
Anna Rastaan mukaan ohjelma oli kuitenkin "selvästi riisuttu ja vähemmän kunnianhimoinen" versio edellisen hallituksen rasisminvastaisesta kokonaisuudesta.
Rastas antaa kiitosta saamelaiskäräjälain uudistukselle ja holokaustin kiistämisen kriminalisoinnille, mutta muuten tulokset näyttäytyvät kokouksina, julistuksina tai tiedottamisena.
Hän huomauttaa, että useimmat raportissa esiteltävät toimet on aloitettu jo ennen nykyhallitusta.
Tiedonannon väliraportti antaa Rastaan mukaan kuvan, että rasisminvastaiseen työhön olisi panostettu resursseja, mutta samaan aikaan järjestöjen valtionrahoitusta on leikattu.
– Toimijoilta, jotka ovat tehneet kunnianhimoista ja tuloksellista antirasistista työtä, on viety resursseja. Se on täysin ristiriidassa raportin kanssa.
Hänen mukaansa konkreettiset rasisminvastaiset teot ovat jääneet ja ovat jäämässä hyvin vähäisiksi.
Rastaan mukaan Suomessa tarvittaisiin antirasistiseen työhön enemmän rahoitusta kouluille, opettajille ja tukea vähemmistöjen omille järjestöille sekä pitkäjänteistä työtä lakien parantamiseen ja hallituksen omaan toimintaan.
Suurimman osan yhdenvertaisuustiedonannon 6 miljoonan euron budjetista sai valtioneuvoston kanslia, jolle kuului kaksi kolmasosa toimenpiteistä. Toimenpiteistä yksi oli Me puhumme teoin -kampanja.
Valtioneuvoston kanslian (VNK) osuus ohjelman rahoista, yli 1,3 miljoonaa euroa, on kulunut MTV:n selvityksen mukaan pääosin virkahenkilöiden palkkoihin, konsulttiselvityksiin ja pääministerin järjestämiin pyöreän pöydän keskusteluihin.
Rahoitusta saivat myös ministeriöt, jotka ovat valtioneuvoston kanslian tapaan jakaneet budjetistaan valtionavustuksia yhdistyksille.
VNK:n kulut tähän mennessä (834 000 €)
VNK:n osuus oli 3 miljoonaa euroa, josta he jakoivat 1,9 miljoonaa valtionavustuksina järjestöille.
66 % jäljelle jääneestä määrärahasta meni henkilöstö- ja asiantuntijapalkkoihin. Virkahenkilöt koordinoivat ohjelmaa ja toimenpiteitä.
25 % määrärahasta on käytetty tutkimus- ja konsulttipalveluihin.
Tutkimus- ja konsulttipalveluihin kuului myös Me puhumme teoin -kampanja sekä pääministerin järjestämät pyöreät pöydät -keskustelut.
Me puhumme teoin -kampanja toteutettiin Motivan kautta. Kampanjan ilme ja konseptointi maksoi 100 000 euroa, viestintä, koordinaatio ja raportointi 22 000 euroa. Konkreettisesti nämä ovat olleet uutiskirjeitä, webinaareja ja kampanjan kotisivut.
Pääministerin pyöreät pöydät -tilaisuudet ovat maksaneet yhteensä 39 000 euroa, josta 26 000 euroa on mennyt konsulttien tuottamiin tilaisuuksien taustamateriaaleihin, keskusteluiden fasilitointiin.
Käyttämättä valtioneuvoston kanslialla on vielä lähes puoli miljoonaa euroa.
Lähde: Väliraportti ja VNK.
Yksi keskeinen hanke oli Me puhumme teoin -kampanja, jota kritisoitiin jo varhain "poseerauskampanjaksi". Pääministeri avasi kampanjan yksin.
Kampanjaan liittyi lopulta yhteensä sata toimijaa kaupungeista järjestöihin ja yrityksistä puolueisiin.
Sitä seurasi noin 500 uutiskirjeen tilaajaa, ja webinaareja järjestettiin neljä vuodessa. Määrällisiä tavoitteita ei kuitenkaan kampanjalle asetettu.
Orpo on pitänyt toistaiseksi kolme pyöreän pöydän keskustelua, joissa on "valittu jatkotyöstettäviä toimia hyvien väestösuhteiden edistämiseen", "vahvistettu vuoropuhelua työelämän yhdenvertaisuudesta" ja viimeisimpänä on pidetty tilaisuus, jossa "tytöt ja nuoret naiset esittivät ratkaisuja tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseen".
Keskustelijoina on ollut kaupunkien ja järjestöjen edustajia teemoihin liittyen.
