Sote-erien riski uudistuksen pysäyttäjänä tiedostettiin koko ajan, sanoo selvityshenkilö.
Hallitus pudotti viikko sitten perjantai-iltana uutispommin, joka saattoi jäädä monelta huomaamatta. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi, että suunniteltu uudistus kuntien valtionosuuksiin kaatui, kun hallitus ei löytänyt siitä yksimielisyyttä. Uudistus olisi muuttanut sitä, miten kunnat saavat valtiolta rahaa.
Kaatumisen keskeisenä syynä olivat niin sanotut sote-erät, mutta samalla menetettiin paljon hyviä uudistuksia. Näin arvioi STT:lle Arto Sulonen, joka laati selvityshenkilönä asiasta hallitukselle raportin Eero Laesterän kanssa viime vuonna.
– Sote-siirtoerät ikään kuin jyräsivät alleen kaiken sen perusproblematiikan, mitä tässä uudistuksessa lähdettiin korjaamaan.
Lue myös: Kiistelty valtionosuusuudistus kaatui – Keskustan Honkonen: Hallitus toimintakyvytön
Torstaina valtiovarainministeriö kertoi selvittävänsä, onko kuntien valtionosuusjärjestelmään mahdollista tehdä rajattuja, selkiyttäviä muutoksia vielä tällä hallituskaudella. Ikonen kuitenkin toisti sen, ettei kokonaisuudistus etene tällä kaudella.
Ongelmana vanhentuneet tiedot
Suomalaisten arjessa kuntien valtionosuudet tarkoittavat sitä rahaa, joilla maksetaan esimerkiksi koulut ja varhaiskasvatus. Oman kunnan saaman valtionosuuden koko voi vaikuttaa suuresti siihen, millaisia palveluita kunnilla on varaa järjestää.
Sulosen mukaan nykyjärjestelmän suuri ongelma on, että valtionosuuksia lasketaan osin vanhentuneiden tietojen mukaisesti.
– Tässä uudistuksessa se iso ja ehkä kaikkein tärkein asia olisi ollut, että muun muassa esi- ja perusopetuksen valtionosuuden laskentaperusteet olisi päivitetty uusimman kustannustiedon pohjalta. Nyt valtionosuuskriteerit säilyvät vanhentuneina, kun tämä uudistus ei mennyt läpi, Sulonen sanoo.