Vastuullinen tuottaminen ottaa huomioon ilmasto- ja ihmisoikeuskysymykset. Jos niiden varmistamisesta ei ole saatavilla runsaasti tietoa, hälytyskellojen pitäisi soida.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on pitkälti yritysten omallatunnolla, vaikka YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa yritysten tulee välttää loukkaamasta ihmisoikeuksia.
Vastuullinen yritys selvittää oman toimintansa negatiivisia vaikutuksia, minimoi niitä, raportoi niistä läpinäkyvästi ja pyrkii jatkuvasti parantamaan vastuullisuuttaan.
– Kyllä on täysin mahdollista olla polkematta ihmisoikeuksia, mutta globaalissa maailmassa, jossa arvoketjut ovat hurjan pitkiä ja usein läpinäkymättömiä, on tavallista, että ne eivät ole täysin kunnossa, sanoo vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.
Pitkät arvoketjut ovat perinteisesti etenkin elektroniikkateollisuuden ja vaateteollisuuden ongelma.
Lue myös: Yle: Reima lopettaa yhteistyön kiinalaisyrityksen kanssa: Yhdistetty mahdolliseen pakkotyöhön
Lumme antaa vinkkinsä kuluttajalle, joka haluaa tehdä parempia valintoja.
– Ensiksi kannattaa miettiä, tarvitsenko tätä, mitä olen ostamassa. Kun sen jättää ostamatta, se on oikea ympäristöteko. Myös googlettamalla löytää tietoja, esimerkiksi Finnwatchin sivuilla tai Eetti ry:n sivuilta.
– Jos ei tiedetä lainkaan, missä vaate on valmistettu, mistä materiaaleista, mitä yritys tekee huolehtiakseen, että asiat ovat kunnossa, voi aika turvallisin mielin jättää vaatteen kauppaan. Tarvitaan paljon rehellistä läpinäkyvää raportointia siitä, mitä ongelmia ketjussa on. Melkein kaikessa on parannettavaa. Jos yritys antaa ymmärtää, että kaikki on erittäin hyvin, silloin voi pistää hälytyskellot soimaan.
Korulauseita? Viherpesua?
Lumme muistuttaa, että pelkkä viestintä ei riitä takaamaan vastuullista tuotetta. Kuluttajan pitäisi osata erottaa todellinen vastuullisuus yritysten korulauseista ja suoranaisesta viherpesusta.
