Hämmentävä näytelmä jatkuu Dubaissa: Näin öljypomo saarnasi maailmalle ilmastokokouksessa

– On selkeästi näkyvissä, että puheenjohtajamaa Arabiemiraatit haluaa tämän kokouksen jäävän historiaan onnistuneena.

Neuvotteluissa työstetään maailmanlaajuista tilannekatsausta siitä, miten Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksessa sovituissa tavoitteissa on pysytty.

Erimielisyyksiä terminologiasta

Perjantaina annetussa sopimusluonnoksessa pohdittiin eri termejä fossiilisista polttoaineista luopumiselle tai vähentämiselle.

Toisaalta pöydällä on yhä myös sellainen vaihtoehto, jossa fossiilisia ei mainittaisi lainkaan.

Julkisuudessa muun muassa Saudi-Arabia ja Intia on mainittu niistä irtautumisen vastustajina. Myös Irak kertoi sunnuntaina vastustavansa sitä, että sopimustekstissä mainittaisiin minkäänlainen fossiilisista luopuminen. Öljynviejämaiden OPEC-järjestö herätti aiemmin tällä viikolla närkästystä vetoamalla, että sen jäsenmaat hylkäisivät sopimusluonnokset, joissa puututtaisiin fossiilisiin polttoaineisiin päästöjen sijaan.

Nummelin arvioi, että Suomella ja EU:lla on vielä "ihan hyvät" mahdollisuudet saada ajamiaan tiukempia kirjauksia läpi. Hänen mukaansa muita Suomelle tärkeitä kysymyksiä ovat muun muassa Pariisissa sovitussa 1,5 asteen lämpenemistavoitteessa pysyminen, päästöjen kääntyminen laskuun ensi vuonna sekä uusiutuvan energian kapasiteetin kolminkertaistaminen ja energiatehokkuuden kaksinkertaistaminen maailmanlaajuisesti vuoteen 2040 mennessä.

– Tässä vaiheessa lähtökohtana on vielä se, että mahdollisimman vahvaa tekstiä haetaan.

Kokoukseen osallistuva ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoi sunnuntaina infotilaisuudessa, että kaikilla tärkeillä neuvotteluryhmillä vaikuttaa olevan yhteistyöhaluja kireästä maailmantilanteesta huolimatta. Hän peräänkuulutti vahvaa viestiä kansainväliselle bisnesyhteisölle, "että fossiilittomaan maailmaan ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen kannattaa investoida".

"Tekemisen meininki"

Suomen WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman kertoi niin ikään sunnuntaina päivällä, että neuvotteluissa vaikutti olleen "ihan hyvä tunnelma ja tekemisen meininki".

– On varmaan odotettavissa, että loppurutistus tulee vielä olemaan aika tiukka, kun paineet ovat kuitenkin isot, hän lisäsi.

Samoin uskoi päivällä myös Nummelin.

Aiemmin on arvioitu, että Pariisin ilmastotavoitteista ollaan jäljessä. Nordmanin mukaan selkeä kirjaus fossiilisten polttoaineiden alasajosta on välttämätön, jos maapallon lämpeneminen halutaan vielä saada Pariisissa sovitun rajan alle.

– Siitä nyt vain on tehtävä päätöksiä, Nordman sanoi STT:lle puhelimitse Dubaista.

– Jotta voidaan pitää 1,5 asteen lämpenemisen raja hengissä, (fossiilisten käyttöön) on puututtava.

Nordman ennakoi vielä "vääntöä" siitä, mainitaanko lopullisessa tekstissä kaikki fossiiliset polttoaineet vai jätetäänkö ulkopuolelle sellaiset, joiden käytöstä syntyvää hiilidioksidia ei voi esimerkiksi ottaa talteen ja varastoida.

– Yksi kompromissimahdollisuus on se, että saadaan aika tiukka aikataulu, mutta avataan ovet hiilen talteenottoteknologialle, hän arveli.

Tähänastisia ilmastolupauksia on laajemminkin arvioitu riittämättömiksi. Esimerkiksi kansainvälisen energiajärjestön IEA:n sunnuntaisen arvion mukaan valtioiden ja yhtiöiden perjantaihin mennessä lupaamat toimet kattaisivat vain vajaan kolmanneksen niistä energian päästövähennyksistä, joita vuoteen 2030 mennessä tarvittaisiin.

Maksavatko kehittyneet maat kehittyvien maiden siirtymisen?

Yksi edistysaskel nähtiin kokouksen alkuvaiheessa, kun haavoittuvimpien maiden tueksi tarkoitetusta ilmastotuhorahastosta päästiin sopuun.

Rahoituskysymykset ovat muutenkin saaneet viikonlopun aikana paljon huomiota. Ministeri Mykkänen kuvasi sunnuntaina, että joillekin maaryhmille fossiilisista polttoaineista luopuminen olisi periaatteellisesti vaikeaa, osaa taas mietityttää se, kuka maksaa siihen liittyvät kulut.

– Se, mitä tullaan lopulta päättämään esimerkiksi fossiilisten osalta, liittyy varmastikin siihen, miten nämä rahoituskysymykset etenevät, arvioi myös Nummelin.

Kyse on esimerkiksi siitä, kuinka vahvasti kehittyneet maat sitoutuvat rahoittamaan köyhempien maiden siirtymää puhtaaseen teknologiaan. 

Varsinaiset päätökset tulevista rahoitustavoitteista, kuten niin sanotusta sopeutumisrahoituksesta, on tosin tarkoitus tehdä vasta ensi vuonna.

Nummelinin mukaan kokouksessa näkyy myös vanhan ilmastorahoituksen raja-aidan murtuminen kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Perinteisesti ilmastorahoitusta on pidetty etenkin jälkimmäisten velvollisuutena.

– Paluuta Pariisia edeltävään aikaan, jossa näiden maaryhmien välillä oli selkeä palomuuri, ei enää ole. Nykyisin päästöt tulevat hyvin paljolti nopeasti kehittyvistä isoista maista, Nummelin huomauttaa.

Kokouksen alkuvaiheessa Arabiemiraatit, joka on luokiteltu kehittyviin maihin, lupasi ilmastotuhoja korvaavaan rahastoon sata miljoonaa dollaria.

– Se oli jo merkittävä avaus.

Lue myös: YK:n ilmastokokouksen puheenjohtaja patistelee osallistujia sopuun – "Meillä on mahdollisuus saada aikaan ajattelutavan muutos"

"Aika tämän hetken ja 1,5 asteen välillä kutistuu valtavasti" – ratkaiseva rajapyykki voi ylittyä ennen vuotta 2030

Näin ilmastonmuutos sairastuttaa ja tappaa – äärimmäisistä sääilmiöistä tulossa äärimmäisiä terveysilmiöitä