Suuressa kuvassa kaikki kärsivät öljyliikenteelle kriittisen Hormuzinsalmen kiinni olemisesta, mutta Suomella on mahdollisesti katastrofaalisessa tilanteessa myös pelin paikka.
Suomi on yksi vaihtoehtoisten polttoaineiden edelläkävijöistä, sanoo Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen. Tällöinkin tosi hyötyjiä Hormuzinsalmen tilanteesta ovat lähinnä yksittäiset teollisuuden alat.
Tapaninen uskoo, että Lähi-idässä muhiva öljykriisi lisää keskustelua maailman öljyriippuvuudesta, joka on "aikamoinen huoltovarmuusriski".
Historian tunnetuimmat öljykriisit tapahtuivat 1970-luvulla, jolloin öljyn hinta ensin moninkertaistui arabimaiden vähennettyä öljyntuotantoa ja asetettua vientikieltoja länsimaihin. Vuoden 1979 öljykriisin juuret puolestaan ovat Iranin vallankumouksessa, jolloin maan öljyntuotanto romahti.
1970-luvulla lukuisissa bensapumpuilla kärsittiin polttoainepulasta. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Timo Vuoren mukaan Suomessakin tilanne on nyt huomattavasti parempi kuin 1970-luvulla.
– Silloin oltiin hyvin öljyriippuvaisia, Vuori sanoo.
Sota Lähi-idässä on kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan aiheuttanut historian suurimman öljymarkkinoiden häiriön.
Tilanteen ratkaisua vaikeuttaa se, että Iran pystyy verrattain helposti valvomaan Hormuzinsalmea, sillä pienikin riski drooni-iskuista öljytankkereihin käytännössä pitää alukset paikoillaan.
Öljyliikenteen pysäyttämien on Iranin suurin valtti neuvotteluissa ja se tuskin on halukas avaamaan salmea vapaaehtoisesti ennen kuin se on saanut sovittua itselleen siedettävät rauhanehdot.
Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin mukaan Iranin kanssa neuvotellaan. Iran ei kuitenkaan ole suostunut Yhdysvaltojen ehtoihin, Trump sanoi. Iranin mukaan se ei neuvottele Yhdysvaltojen kanssa tällä hetkellä.
Se, kuinka kauan Yhdysvaltojen ja Israelin 28. helmikuuta aloittama sota Irania vastaan kestää, on kysymysmerkki. Presidentti on julistanut voittoa, mutta samaan hengenvetoon todennut taisteluiden yhä jatkuvan.