Ukrainassa vapaaehtoisena kouluttajana ja etulinjan taistelijana toiminut suomalainen kertoo Asian ytimessä -ohjelman haastattelussa haavoittumisestaan ja siitä, miten hänet evakuoitiin taistelusta.
Helmikuusta saakka kansainvälisessä legioonassa taistellut suomalainen, taistelijanimellään esiintyvä "Ola" haavoittui pari viikkoa sitten taistelussa Kubianskissa syntymäpäivänään.
– Ehkä elämä oli se lahja, jonka sain, vaikka loukkaannuin, ”Ola” sanoo.
Huhtikuun alussa hän aloitti tehtävänsä talossa, joka sijaitsi 200 metrin päässä vihollislinjasta.
”Olan” mukaan venäläiset olivat yrittäneet tuhota taloa jo pitkään. Kranaattitulen yltyessä hän siirtyi britannialaisen taistelutoverinsa kanssa poteroon talon sisällä olevaan monttuun.
– Siihen tuli ranskalainen kaveri ja sanoi, että hän tulee tupakille siihen meidän kanssamme. Hän vielä vitsaili siinä, että tämä on varmaan viimeinen tupakka, jonka poltan. Muutama sekunti siitä eteenpäin tuli kranaatti ikkunasta sisään ja se räjähti takanamme oikealla puolella.
– Minulla romahti iso tiiliseinä päälle, ja tunsin heti, että jotain on käynyt.
Päästyään pois tiiliseinän alta ”Ola” ryhtyi tarkastamaan taistelutovereidensa kuntoa. Britannialainen taistelija haavoittui vakavasti, ja ranskalainen kuoli ”Olan” mukaan välittömästi.
– Se oli ihan tuusan nuuskana se kaveri.
Viereisessä huoneessa nukkumassa ollut puolalainen vapaaehtoistaistelija sai myös surmansa.
– Hän makasi lattialla ja tiesin, että hän olisi noussut, jos olisi ollut hengissä. Tuumasin vain, että en pystyisi tekemään mitään, kun kädet olivat paskana, ”Ola” kertoo.
”Ola” kampesi itsensä bunkkeriin, missä hänen vasempaan kyynärpäänsä tulleet haavat paikattiin.
Kävellen evakuointipisteelle
”Ola” joutui ensihoidon jälkeen kävelemään vajaan viiden kilometrin matkan evakuointipisteelle, minkä aikana hän huomasi, että osa hänen saamistaan haavoista oli jäänyt lääkintämiehiltä huomaamatta.
