Jos EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin kaltaisesta yhteisvastuullisesta lainasta tulee uusi normaali, tarkoittaa se liittovaltiokehityksen vauhdittumista, toteavat Uutisaamussa vierailleet Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajat.
Suomen eduskunta päättää EU:n elpymispaketista huomenna keskiviikkona kello 14 alkavassa täysistunnossa.
Draamaa elpymispaketin käsittelystä ei ole puuttunut. Perustuslakivaliokunnan päätös vaatia eduskunnalta kahden kolmasosan enemmistö merkitsee käytännössä sitä, että hallitus tarvitsee opposition tukea.
Sittemmin eritoten kokoomuksen vaihtuva kanta on pitänyt elpymispaketin otsikoissa. Näillä näkymin valtaosa kokoomuksen kansanedustajista äänestää paketin puolesta.
Elpymispaketti siis mitä todennäköisimmin menee läpi, mutta mitä hyötyä siitä on?
– Ainakin hyvä psykologinen vaikutus. Nyt halutaan uudistaa ja tehdä yhdessä. Se on se isoin juttu. Mitä se elpymispaketti saa aikaiseksi, se on eri juttu. Se riippuu niin paljon siitä, miten rahat käytetään, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo.
Tavoite ainakin on selvä. Niitä kuuluisia rakenteita pyritään jälleen kerran uudistamaan.
– Vivutetaan yksityisiä sijoituksia ilmastonmuutoksen torjuntaan tai digitalisaation edistämiseen.
Kangasharju pitää paketin heikoimpana kohtana rahankäytön valvontaa.
– Puhutaan, että valvotaan ja seurataan, mutta jos oikeasti olisi haluttu valvoa ja seurata, niin olisi hyödynnetty Eurokriisin jälkeisiä paketteja, jolloin olisi saatu kunnon ote maista, jotka rahaa saavat ja käyttävät.