Vantaa-Keravan hyvinvointialue harkitsee ensimmäisenä Suomessa lisärahoituksen pyytämistä valtiolta. Asiasta kertoo MTV Uutisille alueen johtaja Timo Aronkytö. Aronkydön mukaan lisäraha ei kuitenkaan riitä, vaan hyvinvointialueet ympäri Suomea joutuvat ensi vuonna estämään kassakriisit turvautumalla liikepankkien lainoitukseen.
Vantaa-Kerava-alueen ensi vuoden talousarvio on 100 miljoonaa euroa pakkasella – kahden prosentin tuottavuusohjelmasta huolimatta. Syynä ovat odotuksia suuremmat kustannukset.
– Siirtymävaiheen kustannukset ovat olleet suuremmat kuin olemme laskeneet ja hyvinvointialueindeksi on vain puolet siitä, mikä on ollut kustannustason nousu, palkkatason nousu ja hintojen nousu, kertoo hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö.
Aronkytö kertoo MTV Uutisille, että alue joutuu vakavasti harkitsemaan lisärahan pyytämistä valtiolta ensimmäisenä Suomessa.
Vantaa-Keravan jälkeen jonossa voi olla muitakin.
– Saattaa olla, että valtuustot eri puolilla Suomea tulevat harkitsemaan lisärahoitusta.
Lisärahoitus voisi olla noin 80 miljoonaa euroa
Kuinka paljon pyydätte lisää rahaa?
– Lisärahoituksen suhteen päätökset tekee meidän valtuusto. Ajattelen itse, että koska esimerkiksi Helsingin rahoitus väestömäärään ja tarpeeseen suhteutettuna on noin 80 miljoonaa enemmän kuin meillä, niin se lisärahoitus voisi olla sen suuntaista.
– Kyllähän lisärahoituksen pyytäminen tarkoittaa sitä, että valtio tulee arvioimaan aluetta ja alueen kantokykyä, palvelutasoa. Mutta valtio voi laittaa ehtoja eli eri asioita, joita pitää tehdä, jotta lisärahoitusta saataisiin.