Ilmastonmuutos koskee kaikkia: Kuka maksaa sen estämisen?

Nykyinen tavoite on ohjata 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 92 miljardia euroa) vuodessa kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Rahan on määrä tulla vanhoilta teollisuusmailta.

Nummelin ei vielä puhu tarkoista luvuista. Hän vertaa ilmastorahoitusta sipuliin, jonka ytimessä on julkinen rahoitus eli vauraimpien maiden perinteinen avunantorahoitus kehittyville maille. Yksityiset rahoitusvirrat ja myös kehittyvien maiden oma kansallinen rahoitus muodostavat sipulin ulommat kerrokset.

– EU:n tavoite on se, että rahoituspohjaa laajennettaisiin. Mukaan tarvitaan myös muita kuin perinteisiä teollisuusmaita, esimerkiksi Kiina ja eräät arabimaat, jotka ovat vaurastuneet YK:n ilmastosopimuksen sopimisen eli vuoden 1992 jälkeen, hän sanoo.

Lue myös: Golfvirran pysähtymisen riski luultua suurempi: Suomeen kohdistuisi hyytävä muutos

Ilmastosopimus on yksi Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992 hyväksytyistä kolmesta sopimuksesta. Ilmastosopimuksen ovat ratifioineet lähes kaikki maailman maat.

Toiveena keskustelua päästöjen hillinnästä

Viime vuoden kokouksessa Dubaissa pääosassa oli Pariisin ilmastosopimuksen välitilinpäätös, joka tehdään viiden vuoden välein.

Nummelinin mukaan Suomelle ja EU:lle on tärkeää, että päästöjen hillinnästä keskusteltaisiin myös tämän vuoden kokouksessa.

Ennen ensi vuoden Brasilian kokousta maiden on tarkoitus määritellä uudet päästövähennystavoitteensa (Nationally Determined Contribution, NDC). Samalla nykyisiä tavoitteita tulisi tarkastella ja mahdollisesti kiristää, Nummelin sanoo.

Pariisin sopimuksessa on määritelty, että jokainen sen allekirjoittanut maa sitoutuu tekemään omat tavoitteensa ja päivittämään niitä säännöllisesti.

– Mielestämme on todella tärkeää, että näytetään, että tänäkin vuonna päästöjen hillintätyö etenee, Nummelin sanoo.

Nummelinin mukaan on oleellista varmistaa, että Brasilian kokousta varten valmisteltavat NDC-tavoitteet ottavat huomioon Dubaissa päätetyt asiat eli fossiilisista polttoaineista irtautumisen ja uusiutuvan energian käytön kolminkertaistamisen.

"Hirveän paljon epävarmuustekijöitä"

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvitaan etenkin isoja vauraita maita, jotka myös usein saastuttavat eniten.

Kiina on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä avainasemassa, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Seppälä. Hänen mukaansa Kiinan rooli korostuu etenkin silloin, jos Yhdysvaltain ensi viikon vaaleissa Valkoiseen taloon nousee republikaanien ehdokas Donald Trump.

Trumpin valinta olisi kylmä suihku kansainvälisille ilmastoneuvotteluille. Trump on kampanjassaan sanonut aikovansa jättää Pariisin sopimuksen toistamiseen, mikäli tulee valituksi.

Olisiko peli tällöin ilmastoneuvottelujen osalta pelattu? Ei välttämättä, Seppälä toteaa.

Kiina on tarjonnut globaaliin ilmastokeskusteluun viime vuosina myös valonpilkahduksia. Maa on investoinut massiivisesti uusiutuvaan energiantuotantoon, erityisesti aurinkosähköön.

Viime vuonna uusiutuvan energian osuus nousi nopeammin kuin mitä Kiina oli aiemmin luvannut. Voi olla, että ensi vuonna Kiinan päästöt eivät enää nouse, vaan kääntyvät laskuun.

Kiinassa rakennetaan kuitenkin edelleen hiilivoimaloita, koska maan sähköntarve on niin valtava.

Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Joe Bidenin kaudella Kiina on pyrkinyt pääsemään Yhdysvaltojen kanssa yhteisymmärrykseen esimerkiksi vihreän siirtymän osalta. Trumpin voittaessa tämä dynamiikka voi muuttua täysin, Seppälä toteaa.

Suuri kysymys on, mitä Kiina tekee, jos sillä ei ole enää Yhdysvaltojen esimerkkiä kannustimena.

– Tässä on hirveän paljon epävarmuustekijöitä tällä hetkellä, Seppälä sanoo.

Kiire on kova

Tällä viikolla Espanjaa koetelleet, yli 200 kuolonuhria vaatineet tulvat ovat herättäneet keskustelua siitä, onko ilmaston lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen enää ylipäätään realistista.

1,5 asteen raja on YK:n ympäristöohjelman UNEPin mukaan teknisesti yhä mahdollinen – mutta vain, jos lämpöä sitovia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 60 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2019 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaa erityisesti fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Sen sijaan, että päästöt olisivat laskussa, ne ovat edelleen kasvussa. Viime vuonna ne saavuttivat ennätyskorkean tason.

Seppälän mukaan on tärkeää valaa uskoa siihen, että ilmaston lämpeneminen pystytään pysäyttämään 1,5 asteeseen.

– Mutta se vaatisi todella paljon kunnianhimon tason nostamista, hän lisää.

Sekä Nummelin että Seppälä ovat sitä mieltä, että kiire on kova.

– Kunnianhimoisia uusia tavoitteita ja uusia toimia tarvittaisiin nyt eikä vuosien päästä. Muuten 1,5 asteen tavoite on täysin mahdoton, Nummelin summaa.