Jaltan konferenssista 75 vuotta – salaisella kokouksella valtava vaikutus Eurooppaan: "Suomen asiaa ei tuolla tarvinnut enää pohtia"

Suomessa oli myös liittoutuneiden valvontakomissio, jossa Neuvostoliitto oli johtavassa asemassa, mutta britit olivat myös mukana.

– Suomessa eduskuntavaalit oli ilmoitettu jo silloin, kun Jaltan konferenssi oli. Maaliskuussa käydyt vaalit olivat ensimmäiset vapaat vaalit, jotka Euroopassa järjestettiin sodan jälkeen. Muualla sodittiin vielä, Rentola huomauttaa.

Jaltan konferenssilla vaikutusta vieläkin

Valtio-opin yliopistonlehtori Heino Nyyssönen Turun yliopistosta muistuttaa, että Jaltassa alkanut etupiiripolitiikka oli itse asiassa jatkumo aiemmin vuonna 1940 sovitulle etupiiripolitiikalle. Tosin tuolloin Euroopan jakajina olivat natsi-Saksan Adolf Hitler ja Stalin.

Jaltan kohdalla vastausta vaille jää kysymys, oliko Stalinin tavoite sovjetisoida Itä-Eurooppa heti kättelyssä vai ei. Tästä ei Nyyssösen mukaan ehkä koskaan päästä täyteen selvyyteen.

Roosevelt puolestaan lähti siitä, että jokaisella maalla on oikeus valita itse järjestelmänsä. Jälkikäteen on Nyyssösen mukaan mietitty, oliko Roosevelt ehkä naiivi.

Churchillin kanta on mielenkiintoinen ja vähemmän tunnettu, sillä hän oli valmis osallistumaan Euroopan jakopolitiikkaan. Ennen Jaltaa Churchill oli nimittäin tehnyt salaisen sopimuksen Stalinin kanssa.

– Churchill oli vieraillut lokakuussa 1944 Moskovassa, ja siellä hän ja Stalin olivat tehneet tupakkiaskin kanteen sellaisen diilin, jossa he jakoivat maita prosentuaalisesti. Esimerkiksi Romania oli 90 prosenttia ja Bulgaria 75 prosenttia Neuvostoliiton etupiirissä ja Jugoslavia ja Unkari noin 50 prosenttisesti. Jos halutaan puolustaa Churchillia, niin hän halusi pelastaa sen, mikä pelastettavissa oli.

Kreikka jäi tässä jaossa lännen puolelle. Churchillin väitetään sanoneen myöhemmin, että Stalin piti sanansa. Kreikassa kommunistit eivät nousseet valtaan, vaikka maassa oli sisällissota.

Jaltan kongressin seurauksena syntyi Itä-Eurooppaan kommunistivalta. Vaikka kommunistivalta romahti jo 30 vuotta sitten, se heijastuu Nyyssösen mukaan muun muassa autoritarismin nousuna itäisen Euroopan maissa.

Myös Rentolan mielestä Jaltan konferenssi vaikuttaa edelleen jonkin verran läntisen ja itäisen Euroopan eroihin, jotka ovat nousseet uudestaan EU:nkin piirissä esille Puolan ja Unkarin takia.

– Kyllä Jaltan perinne on vaikuttanut siihen, minkälainen mentaliteetti ja poliittinen asetelma on Itä-Euroopassa ja Länsi-Euroopassa. Kun kylmä sota päättyi, luultiin, että Itä-Eurooppa aika nopeasti tulee siihen, missä Länsi-Eurooppa on, mutta näin ei ole käynyt. Prosessi onkin osoittautunut mutkikkaammaksi, Rentola sanoo.

Jaltassa länttä ajattelutti Puola

Jaltassa länttä ja varsinkin Britanniaa askarrutti Puola ja se, mitä siellä tapahtuu. Britanniahan oli lähtenyt toiseen maailmansotaan Puolaa puolustaakseen.

– Kun Puola näytti joutuvan Neuvostoliiton alaisuuteen, se ei oikein (länttä) miellyttänyt. Länsivaltojen energiaa käytettiin aika paljon siihen. Suomi tuntui ratkenneen sillä tavoin kohtalaisen mutkattomasti, ettei siihen tarvinnut palata, Rentola sanoo.

Jaltan kokouksen aikaan suomalaisilla ei ollut hänen mukaansa kanavia päästä vaikuttamaan omiin asioihinsa, varsinkin kun vasta viime hetkellä selvisi, että kokous ylipäänsä järjestetään. Kokouspaikkakin selvisi vasta jälkikäteen.