Japani viettää nyt symbolinsa tärkeimpiä päiviä, kunnes kauneus katoaa – 700-luvulta vietetty juhla on suosittu Suomessakin

Eväsrasiat ja sakepullot avautuvat, ja juhla on valmis. Jos paras kukinta osuu viikonpäiville, tullaan
piknikille suoraan töistä, tai tarvittaessa vaikka lounastunnilla.

Hanamin viettäjiä Tokiossa Uenon puistossa. Suosituille paikoille tullaan jo aikaisin aamusta varaamaan parhaat piknikpaikat. Kuva: Jani Rolamo

Hanamia vietettiin jo ainakin 700-luvulla hovin puutarhapiknikeissä, mutta vielä tuolloin Kiinasta
lainattu luumu eli japaninaprikoosi oli tunnetumpi kukka.

Hosokawan mukaan kirsikankukkaan keskittyvän hanamin juuret liittyvät mahdollisesti riisinviljelyyn, sillä kukkiva sakura oli merkki siitä, että oli aika istuttaa uudet taimet.

– Kirsikankukkien alla juhliminen liittyi hyvän sadon rukoilemiseen tai sadon ennustamiseen. Lisäksi Kioton keisarinpalatsin pihalla oli tarinan mukaan kirsikka, ja tämäkin saattaa liittyä sen suosion kasvuun.

Lue myös: Korona sulki Japanin matkailijoilta – nyt yliturismi huolettaa ruskaa ihailevia japanilaisia, ja uhkana on myös lämpö

Valkoisten kukkien runsaus

Japanin matkailumainoksia katsellut saattaa maassa käydessään ihmetellä, miten suurin osa kukista on lähes vitivalkoisia, eivätkä kauniin vaaleanpunaisia, jollaisina ne usein kuvataan.

– Sakuralajikkeita on yksinkertaistetusti noin sata. Japanissa runsain ja kuuluisin on Somei-Yoshino, joka jalostettiin itseasiassa vasta noin 200 vuotta sitten, Hosokawa kertoo.

– Sen erikoisuus on, että lehdet tulevat esille vasta kukkien pudottua. Siksi puut ovat hetken aikaa
yksivärisiä, ja tämä on tehnyt siitä erityisen rakastetun.

Lajike alkoi yleistyä juuri samaan aikaan, kun Japanissa avattiin ensimmäiset julkiset puistot, joihin niitä istutettiin jokivarsien lisäksi. Sopivassa valossa ja kasvupaikassa nekin voivat saada heleän vivahteen vaaleanpunaista.

Laskevan auringon kajo tuo esiin Somei-Yoshino –kirsikoiden vaaleanpunaista väriä. Kuva: Jani Rolamo

Hanami kiinnostaa Suomessakin

Suomessa kirsikankukintaa saadaan vielä odottaa kuukauden päivät. Toukokuussa Suomen
ilmastoon paremmin sopivat vaaleanpunaiset rusokirsikat kuitenkin avaavat nuppunsa, ja silloin
muutamissa Suomen puistoissakin keräännytään piknikille ihailemaan kukkia.

Näistä ehdottomasti suurin on Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuisto, jossa on järjestetty
Roihuvuoren hanami jo vuodesta 2008. Roihuvuori-Seura ry:n toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä kertoo, että kirsikkapuisto sai alkunsa, kun japanilainen kauppias Norio Tomida järjesti keräyksen, jossa Suomessa asuvat japanilaiset ja täällä toimivat japanilaiset firmat lahjoittivat Helsingille ja helsinkiläisille 150 kirsikkapuuta hanamipuiston perustamista varten.

– Kun ensimmäiset 50 puuta oli istutettu puistoon, kaupunki lupasi järjestää lahjoittajille
hanamijuhlan.

Mikkelä kertoo, että suomalaiset ovat löytäneet hanamista itselleen uuden kevätperinteen.

– Suomessa on perinteisesti juhlittu kevään juhlana vappua, jonka ajankohta on tullut meille
Ruotsista. Monesti vappua joudutaan täällä viettämään talvisemmassa säässä kuin vaikka
Tukholmassa, ja siksi se käy huonosti juhlaksi, jossa kevät taittuu kesäksi.

– Hanami, joka on sidottu kirsikan kukintaan, on siinä mielessä parempi, että kirsikoiden aloittaessa kukinnan on muutos kesään jo alkanut ja ihmisillä on hyvä mieli.

Lue myös: Suomea fanittavassa Japanissa on saunaharrastajia yhtä paljon kuin Suomessa asukkaita – tavoitteena "totonou-transsi" 

Kasvava tapahtuma

Monet Roihuvuoren hanamissa vierailleet ovat ottaneet juhlan jokavuotiseksi tapahtumakseen.

– Varsinaisena hanamipäivänä tapahtumassa käy arviolta 30 000 vierasta ja Roihuvuoren kahdessa japanilaisteemaisessa puistossa noin 50 000 vierasta kukinnan aikana, Mikkelä kertoo.

Suomessa tapahtuma on ohjelmallinen, ja Kirsikkapuistossa esitellään kukinnan aikana japanilaista kulttuuria ja harrastuksia, kuten ikebanaa, cosplayta, budolajeja, teetaidetta ja japanilaisia soittimia.

Mikkelä arvelee, että Roihuvuoren hanamin kasvavaa suosiota selittää se, että se on yksi Suomen
visuaalisimmista tapahtumista. 

– Monille tärkeintä on kevään ensimmäisellä piknikillä olijoiden hyvä fiilis.
 

Kirsikat ovat täydessä kukassa vain muutaman päivän. Putoavat terälehdet korostavathetkessä elämisen kauneutta. Kuva: Jani Rolamo

Häilyvän hetken kauneus

Sakuroiden täysi kukinta kestää vain muutaman päivän, mutta juuri siihen perustuu niiden arvostus. Kirsikankukat edustavat japanilaisessa kulttuurissa yleistä ajatusta kauneuden hetkellisyydestä.

Mono no aware on käsite, joka on japanilainen vastine kauneuden katoavaisuudelle.

– Hetken kukittuaan terälehdet alkavat putoilla, ja se tuo mukanaan myös haikeutta ja melankoliaa verrattuna kirkkauteen ja iloon, Hosokawa selittää.

– Se muistuttaa elämän katoavaisuudesta ja hetkellisyydestä.

Lue myös: Sushibuffet on omalaatuinen suomalaisten suosikki, jossa japanilainen ruokakulttuuri on ymmärretty väärin