Suomalainen kulttuuri ei muodostu yhdestä tarinasta, vaan se on kokoelma erilaisia tarinoita.
Taidesäätiöiden yhdistyksen 20-juhlavuotisjuhlansa kunniaksi järjestetty näyttely on avannut ovensa yleisölle. Näyttelyssä käsitellään suomalaisten luontosuhdetta, mielenmaisemaa ja identiteettiä.
Se kokoaa yhteen kymmenen taidesäätiön kokoelmista valittuja teoksia, jotka ovat olleet merkittäviä suomalaisen identiteetin rakentamisessa.
Näyttelyn kuraattori Annamari Vänskä kertoo, että suomalaisten mieli on siirtynyt vuosien varrella globaalimpaan suuntaan. Nykyteoksissa korostuukin kannanotto nykyajan globaaleihin ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen tai ihmisoikeusrikkomuksiin.
– Sata vuotta sitten rakennettiin sitä Suomea, jonka monet tunnistavat suomalaisuudeksi. Nyt ajatellaan globaalisti. Ihmiset pohtivat, miten maailman tapahtumat vaikuttavat meihin yksilöinä ja kansana.
Vänskä kertoo, ettei suomalaisuutta voi selittää yhdellä tarinalla, sillä kulttuurimme rakentuu monista eri näkökulmista.
Itse näyttelyssä nostetaan esiin esimerkiksi suomalaisia tasa-arvonäkemyksiä, luontosuhdetta, ilmastonmuutosta sekä urheiluakin.
– Taiteilijat ovat pyrkineet tuomaan esille eri ihmisryhmiä ja luokkia niin, etteivät ne luo kuvaa vain yhdenkaltaisesta Suomesta.
– Näyttely tuo esiin sen, ettei meillä ole yhtä tarinaa siitä, keitä olemme, vaan erilaisia risteäviä ja jopa ristiriitaisia tarinoita.
Taitelijat identiteetin luojina
Muotoilija Laura Juslin ja arkkitehti Lilli Maunula ovat tehneet suuren verhoteoksen, jonka läpi voi kulkea.