Romanit yli 500 vuotta Suomessa, mutta työelämässä yhä alakynnessä: "Mehän pystytään ihan samaan kuin muutkin"

Hänen mukaansa kurssi on voimaannuttanut häntä.

– Se on antanut voimia jaksaa etsiä töitä, kun niitä ei romanina helposti saa, vaikka on kouluttautunut. Kurssilta olen saanut hyviä työkaluja, ja olen innoissani, Hagert kommentoi Huomenta Suomessa.

Lue myös: Kampaamoyritys päätti kahden naisen työsuhteet romanihameiden vuoksi

Pitkään työttömänä ollut Hagert kertoo, että kokemus eriarvoisuudesta työelämässä alkoi hänen kohdallaan jo työvoimatoimistossa.

– Siellä työntekijä tyssäsi minulta kaiken. Hän otti minulta kaikki vaatimuksetkin pois, eli minun ei tarvinnut edes hakea töitä. Minun ei tarvinnut tehdä mitään. Olin ihan ihmeessäni, koska haluan kouluttautua sosionomiksi; se on minulle sydämen asia.

Hagert kertoo, että haluaisi tehdä töitä päihdeongelmista kärsivien naisten kanssa.

– Mutta kun työkkärissä laitetaan ovet kiinni, mihin sinä sitten menet? Teen itse keikkaa välillä ammattikorkeassa, mutta olisi kivaa työllistyä, että saisi mahdollisuuksia.

Työttömyys on vaikuttanut Hagertin mukaan hänen elämäänsä hyvin kokonaisvaltaisesti.

– Se vaikuttaa minun perheeseeni, lapsiini, itseeni ja siihen, että hakee omaa paikkaa yhteiskunnassa. Vaikka oma yhteisö tukee paljon, eli kenenkään meistä ei tarvitse olla yksin, tuntuu siltä, että on jotenkin ulkopuolella.

– Kyllä se vaikuttaa koko elämään.

Lue myös: Jyrähdys romaneja syrjineelle poliisille: Kaikkien poliisien sisäistettävä, että etninen profilointi on kielletty

"Mehän pystytään ihan samaan kuin muutkin"

Fidan hankekoordinaattori Keijo Baltzar kertoo, että muutkin kuin Hagert ovat kokeneet HERO-kurssilla valaistumisen hetkiä.

– Meillä on kurssilla kaksi pääteemaa: työelämätaidot ja elämänhallintataidot. Eräs tyttö heräsi opetuksen ansiosta huomaamaan, että "mehän pystytään ihan samaan kuin joku muukin jossain muualla maailmassa".

– Me on luultu, että meille hyvä elämä on fiktiota, mutta se onkin mahdollista myös meille. Kurssilla saa työkaluja, joiden kautta pääsemme hyvään elämään kiinni.

Baltzarin mukaan monella on nyt ensimmäistä kertaa myös työelämään liittyviä haaveita.

– Voisi melkein sanoa, että aikaisemmin ei ollut, kun ei ollut tietoa siitä, että on mahdollisuus oman etnisen taustansa takia työllistyä. Mutta nyt he ovat heränneet siihen, että pystytään tekemään työtä.

Lue myös: "Vartijat kohtelevat romaninaisia kaupoissa hävyttömästi" – hallitus unohtamassa romanit

Suomessa paremmin kuin Latviassa

Baltzar on vaikuttanut sekä Suomessa että Latviassa. Hän kertoo, että romanien asema näissä maissa on hyvin erilainen.

– Suomessa elämme hyvässä yhteiskunnassa, ja me romanit olemme yhteiskunnassa mukana. Meillä on hyvät mahdollisuudet myös kouluttautua. Jos ajatellaan 20 viime vuotta, meillä on tosi korkeasti koulutettuja romaneita. On politiikassa ja sosiaalisella alalla mukana olevia – ja oikeastaan joka alalta löytyy.

Ennakkoluuloja on Hagertin ja Baltzarin mukaan kuitenkin yhä muuallakin kuin työnhakutilanteissa.

– Jopa kaupan tiskillä niihin törmää tai jos on ihan vain ulkona kävelemässä. Kyllä niitä on vahvasti vielä olemassa, mutta minun mielestäni me on päästy aika pitkälle siinä, että tänä päivänä puhutaan asioista enemmän ja nuoret ovat tosi avoimia, Hagert kiittelee.

Balztarin mukaan yleistäminen pitäisi jo unohtaa.

– Tarkoitan yleistämisellä sitä, että jos joku on jonkinlainen tai tekee jotain, kaikkien muiden ajatellaan olevan samanlaisia ja tekevän samoja asioita.

– Eli pitäisi kyetä näkemään ihmiset yksilöinä.

Lue myös: Romanit pöyristyivät videosta, jossa perhe ei päässyt kioskiin

Keskiviikkona 8. huhtikuuta vietettiin kansainvälistä romanipäivää. Päivän tarkoituksena on juhlia romanikulttuuria ja nostaa esiin romaniväestön asemaa koskevia kysymyksiä. Suomessa kansainvälinen romanipäivä on ollut almanakassa vuodesta 2014. Se on myös suositeltu liputuspäivä.