Uuden tutkimuksen mukaan äänestäjät suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa yhä kielteisemmin.
Yhä useammat suomalaiset suhtautuvat poliittisiin vastustajiinsa entistä kielteisemmin, käy ilmi Helsingin yliopistossa julkaistusta väitöskirjasta Den affektiva polariseringens mekanismer i 2000-talets Finland.
Saman tutkimuksen toinen havainto on, että omaan poliittiseen ryhmään suhtaudutaan samalla entistä myönteisemmin, kertoo Helsingin yliopisto tiedotteessaan.
Tulokset selvisivät, kun väitöskirjatutkija Daniel Kawecki selvitti, onko tunnepohjainen polarisaatio yleistynyt Suomessa 2000-luvulla.
Tunnepohjainen eli affektiivinen polarisaatio tarkoittaa, että poliittisten ryhmien jäsenet suhtautuvat vastapuoleensa yhä kielteisemmin ja samalla kiinnittyvät tunnetasolla entistä vahvemmin omaan ryhmäänsä. Näin voi käydä riippumatta siitä, ovatko mielipide-erot tosiasiassa kasvaneet.
Kaweckin väitöskirja perustuu eduskuntavaalitutkimuksien ohella useisiin muihin kansalaisten poliittisia asenteita mittaaviin kyselytutkimuksiin.
Jytky toi muutoksen
Suomessa me vastaan muut -ilmiö näkyy erityisesti niissä, jotka sijoittavat itsensä vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiiviasteikon ääripäihin: heidän puoluenäkemyksensä ovat muuttuneet entistä tunnepitoisemmiksi ja jyrkemmiksi vaalivuodesta 2011 alkaen.
Kawecki havaitsi me vastaan muut -ilmiön jyrkentyneen vuoden 2011 eduskuntavaalien yhteydessä, luultavasti perussuomalaisten ”jytkyn” vuoksi.
– Vaalit toivat esiin aiemmin piilossa olleita jakolinjoja, ja poliittinen asemoituminen sai aiempaa suuremman merkityksen – politiikka alkoi herättää tunteita. Polarisaatio vaikutti lisääntyvän entisestään vuoden 2019 vaaleissa, kun taas viimeisimmistä, vuoden 2023 eduskuntavaaleista saadut tiedot osoittavat kehityksen tasaantuneen, Kawecki sanoo.
