Karu välikohtaus liigaottelussa puhuttaa – ex-tähti lataa nyt suorat sanat: "Ihan turha kierrellä"

Essi Sainion ura päättyi kesän 2022 EM-turnaukseen Englannissa.2022 UEFA

Sainio kirjoitti Instagram-julkaisussaan tapauksesta, jossa valmentaja järjesteli omilla suhteillaan pelaajille yösijoja vieraspelireissulla, koska seura ei kustantanut hotellia. Tapahtumat ovat tuoreita, tältä kaudelta.

Sainion mukaan pelaajat kaipaavat seuralta tukea arjen järjestämiseen. Mikä on seurojen vastuu, jos pelaajia ”vaaditaan” treenaamaan päivällä, minkä jokainen pelaaja varmasti melko mielellään tekisi? Miten seura tukee, jos pelaaja on esimerkiksi lukiossa? Sainio tahtoo muistuttaa, että jokaisella näistä pelaajista on elämä elettävänä myös urheilu-uran jälkeen. Toiminnan olisi oltava pelaajien ja seuran välillä vastavuoroista.

Yksi ydinongelmista on kulttuurinen ja samansuuntainen, jonka kanssa Veikkausliigan seuratkin painivat. Paikallista seuraa ja jalkapalloa ei yksinkertaisesti koeta kovin tärkeäksi. 

– Naisten pelaamaa jalkapalloa ei Suomessa toistaiseksi nähdä vakavasti otettavana urheiluna. Tällöin siihen on vaikea kiinnittää itseään, koska se ei ole vielä niin mielenkiintoista. Meidän on tehtävä tästä mielenkiintoista ja mahdollistettava pelaajille sataprosenttinen suoriutuminen harjoituksissa ja peleissä. Silloin tästä tulee yhä useammalle mielenkiintoista ja pelin taso nousee. 

– Jokainen Kansallisen liigan pelaaja antaa tällä hetkellä sata prosenttia, mutta se on se sata prosenttia, jonka voi antaa, kun seurat eivät maksa pelaamisesta korvausta tai töissä käyminen verottaa niin sanotusti jalkoja. Meidän on mietittävä, mikä on se satanen, jonka nämä pelaajat voisivat antaa, jos perusasiat olisivat kunnossa.

Kysymys olosuhteiden kehittämisestä ei tunnetusti ole yksinkertainen. Sainio ei tahdo osoittaa kritiikkiään tiettyyn suuntaan, vaan kaikille niille, jotka lajin parissa toimivat.

– Tahtotilan pitää olla se, että tämä on arvokasta ja tulevaisuuden laji. Luin tänään julkaisun, jonka mukaan 29 miljoonaa naista ja tyttöä pelaa jalkapalloa. Kyseessä on naisille maailman suurin laji. Peräänkuulutan hyvää yhteistyötä, jossa kukaan ei istu pöytään odottamaan, että asiat tehdään valmiiksi, vaan jokainen on aktiivinen toimija.

Sainio juhlimassa joukkuetovereidensa kanssa Bundesliigan voittoa kesällä 2009.2009 Getty Images

Sainio kantaa huolta pelaajaliikenteestä, jonka mukana yhä useampi valitsee esimerkiksi Ruotsin divarin tai Baltian maan pääsarjan Kansallisen liigan sijasta.

– En syytä yhtäkään pelaajaa. Ymmärrän sen, että tehdystä työstä halutaan palkka. Se on normaalia. 

Jos pelaajat lähtevät kotimaisesta pääsarjasta, onko Kansallinen liiga hoitanut tehtävänsä hyvin?

– Pakkohan tähän on vastata, että ei ole. Uskon, että kaikki ovat tehneet sen minkä käytettävissä olevilla resursseilla voi tehdä, mutta samalla on kysyttävä, että onko niin tapahtunut varmasti? Tämä keskustelu on tärkeä sen vuoksi, että kritiikkiä tarvitaan. Se avaa silmiä ja synnyttää keskustelua.

Vaikka vuonna 2003 pääsarjassa pelaamisen aloittaneen Sainion äänestä paistaa turhautuminen, tämä haluaa painottaa, ettei puheenvuorossa ole kysymys jonkun seuran nostamisesta ja toisen painamisesta. Sainio kertoo haluavansa fokuksen siihen, millä tasolla Kansallisen liigan halutaan olevan.

Positiivistakin kehitystä on näkynyt – edeltävillä kausilla. Sainio havaitsi KuPSin budjetin nousulla suoran vaikutuksen pelaamiseen ja pelaajien arjen laatuun. HJK:n naisten joukkueen yhtiöittämisen seuraukset näkyivät niin ikään sarjataulukossa.

Kansallinen liiga kokee ensi kaudella sarjajärjestelmäuudistuksen. Tämän kauden päätteeksi kolme huonointa joukkuetta putoaa suoraan Ykköseen. Paras nousukelpoinen joukkue nousee puolestaan pääsarjaan. Samalla pääsarja ja Ykkönen yhdistetään saman brändin alle. Toimenpiteellä pyritään vaikuttamaan sarjan keskeiseen ongelmaan: isoihin tasoeroihin.

– Uudistus tuo mukanaan mielestäni hyvää. Ykkösestä ja pääsarjasta tulee kilpaillumpia. Joku on esittänyt huolen, että putoajien sponsorit katoavat, mutta toivottavasti niin ei käy. Pääsarjassa se joukko, jota potentiaaliset yhteistyökumppanit voivat tukea, tiivistyy. Näen uudistuksen hyvänä asiana, mutta tässä on riskinä, että me itse sössimme sen.

Kansallinen liiga esittelee verkkosivuillaan itseään ydinarvoilla ”samanarvoisuus” ja ”rohkeus”. Kolmantena seuraa ”tahto menestyä”. Onko vaarana, että tärkeät viestit yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta menevät mielikuvissa itse pelin ja huippu-urheilun edelle?

– Mielestäni keskustelu arvoista on tärkeää ja niitä on helppo listata, mutta kun joudutaan tilanteeseen, jossa niiden mukaan pitäisi elää, se on jo vaikeampaa. Tiedän, että Kansallisessa liigassa on paljon ihmisiä, jotka palavat naisten pelaamalle jalkapallolle ja pyrkivät luomaan edellytyksiä pitkän tähtäimen kehittymiselle, mutta toistaiseksi me kaikki odotamme sitä jackpotia.

Mikä sellainen jackpot voisi siis olla?

– Jackpot voisi olla sellainen, jonka myötä tästä sarjasta voitaisiin puhua viiden vuoden sisällä edes puoliammattilaissarjana, jossa tukitoimet pelaajille olisivat kunnossa. Se ei tarkoita vain sitä, että on olemassa fysioterapeutti, hieroja ja lääkäri, vaan se käsittää myös sen, että olosuhteet ovat kunnossa ja turvalliset. Valmentajat pystyvät keskittymään omaan työhönsä sataprosenttisesti ja heidän ympärillään on tiimi, jossa jokaisella on oma osaamisalueensa. On pakko myös todeta, että antamaani kritiikkiin hyvä keskustelun virittäjä ei ole HJK-taustani esille nostaminen. Meidän on kyettävä keskustelemaan kehityskohteista hyvän maun rajoissa.

Juttua muokattu 22.8. klo 8.12: Essi Sainio oli ensimmäinen suomalainen Bundesliigan voittanut naispelaaja. Miehistä Pekka Lagerblom oli yltänyt samaan vuonna 2004.

LUE MYÖS: Luka Modricilta yllätyspäätös