Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, mutta samaan aikaan ulkomaalaispelaajien määrä jääkiekon KHL-sarjassa kasvaa. Professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta arvioi, että Venäjän hallinto voi käyttää pelaajien ratkaisuita hyödykseen.
Viimeinen suomalainen lähti KHL:stä viime kauden päätteeksi, kun Teemu Pulkkisen ura Kunlun Red Starissa tuli päätökseen. Pulkkinen oli ainoa suomalaispelaaja, joka jatkoi KHL:ssä kaudelle 2022–2023 sen jälkeen, kun Venäjä oli aloittanut laajamittaisen sodan Ukrainassa.
Venäjän hyökkäys helmikuussa 2022 käynnisti ulkomaalaispelaajien joukkopaon KHL:stä. Joukkueista Jokerit ja Riian Dynamo vetäytyivät sarjasta, ja etenkin eurooppalaispelaajat siirtyivät sankoin joukoin muihin maisemiin.
Vuonna 2008 perustettu Venäjä-vetoinen KHL pyrki 2010-luvulla laajenemaan Euroopassa. Sarjaan liittyivät ennen Jokereita ja Dynamo joukkueet Slovakiasta, Tshekistä, Ukrainasta ja Kroatiasta, mutta niiden taru jäi lyhyeksi. Lopulta sota Ukrainassa pysäytti venäläistoiveet sarjan kasvusta laajemmalle Euroopassa.
Professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta näkee vuoden 2022 joukkopaon KHL:stä olleen takaisku Venäjän hallinnolle ja Vladimir Putinille.
– Kyllä se varmasti isku oli, että se projekti kaatui, vaikka se (sarja) ei suurempia edistysaskelia ottanutkaan siinä. Ylipäätään voi sanoa, että nämä urheilusanktiot, venäläisten sulkeminen pois, kyllä se selkeästi Putinia ärsyttää ja menee ihon alle enemmän varmaan kuin jotkut taloudellisest sanktiot, Forsberg sanoo.
– Siinä romahti ajatus siitä KHL:stä, joka kärsi ensimmäisen iskunsa vuoden 2014 jälkeen, vaikka Jokerit sitten liittyikin mukaan. Ajatukset sellaisesta isommasta liigasta ja vielä eurooppalaisemmasta liigasta, jossa olisi enemmän Euroopan maita mukana, kyllä ne elivät 2020-luvulle asti, ihan laajamittaisen hyökkäyksen kynnykselle.
