Pekingin keskiviikkoaamuisessa paraatissa esiteltiin suuri määrä Kiinan uutta sotakalustoa, muun muassa uutta drooni- ja robottiteknologiaa. Voimannäytöllä Kiina haluaa osoittaa olevansa suurvalta, mutta samalla se taiteilee lännen taloussuhteiden, globaalin etelän johtoaseman ja Venäjän tukemisen välillä.
Kuten odotettua, paraati oli valmisteluiltaan ja mittasuhteiltaan valtava. 22 miljoonan asukkaan Pekingiin jaettiin 200 000 suurikokoista Kiinan lippua juhlaliputusta varten.
Itse paraatissa oli mukana kaikkiaan noin 12 000 sotilasta, satoja ajoneuvoja, paljon merikalustoa, ilmavoimien ylilennossa sekä hävittäjiä, pommittajia, kuljetuskoneita, tutkakoneita ja helikoptereita.
Suurin huomio kiinnittyi moderniin aseteknologiaan. Paraatissa nähtiin hypersoonisia ohjuksia ja paljon drooneja eli miehittämättömiä aluksia, sekä merelle että ilmaan. Mukana joukossa oli myös maataisteluissa käytettäviä nelijalkaisia robotteja.
– Paraatin tarkoituksena oli ilmaista sitä katseleville Vladimir Putinille ja Kim Jong-unille, että Kiinan kanssa ei kannata ryhtyä isottelemaan. Samaa viestiä lähetettiin myös Yhdysvaltoihin ja varmasti Japaniin, jonka asevarustelua Kiina vastustaa, sanoo vanhempi tutkija Jyrki Kallio Ulkopoliittisesta instituutista.
Kyse on myös historiantulkinnoista ja globaalista politiikasta.
– Tarkoituksena on korostaa Kiinan asemaa erityisesti niin sanotussa Globaalin etelän puhetorvena, ja korostaa sitä viestiä, että nykyinen maailmanjärjestys on länsimaiden luoma ja johtama. Lisäksi Kiina halusi korostaa sitä, että toinen maailmansota itse asiassa alkoi Aasiasta ja päättyi Aasiaan. Kiina haluaa painottaa Aasian maiden ja kolmannen maailman maiden tärkeyttä myös historiantulkintojen kannalta, Kallio sanoo
