Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt yli kolme vuotta, ja Kiina on pysytellyt muodollisesti sivussa – mutta käytännössä se tukee Venäjää monin näkyvin ja näkymättömin tavoin.
Kiina myös arvostelee kovin sanoin Venäjälle asetettavia pakotteita. Kiinan ja EU:n johtajat valmistautuvat torstain huippukokoukseen Pekingissä, jossa pakotteisestakin tullaan keskustelemaan.
Yksiselitteistä vastausta Kiinan toiminnalle ei ole, koska samalla se silti pyrkii pitämään välinsä kunnossa myös Euroopan unionin kanssa. Mutta, Kiina tahtoo vahvistaa suurvaltastatustaan.
Tampereen yliopiston globaalin historian professori Rinna Kullaa muistuttaa, että Kiinan ja Venäjän valtasuhteet ovat vaihtuneet vuosikymmenien saatossa.
– Venäjä oli Neuvostoliiton aikana ja ehkä vielä vähän sen jälkeenkin niin sanotusti isoveli Kiinalle. Tällä hetkellä Kiina on isoveli Venäjälle, Kullaa tiivistää.
Maailman suurin talousalue on Yhdysvallat (noin 27 biljoonan bruttokansantuote vuodessa), jota seuraa EU 17 biljoonalla, mutta Kiina alkaa olla jo EU:n tasolla.
Mittasuhteet Venäjän ja Kiinan suhteissa ovat siis taloutta ajatellen muuttuneet radikaalisti. Geopoliittisesti ja poliittisesti ajatellen, Kiinalla ei ole varaa Ukrainan täyteen voittoon ja näin ollen Venäjän häviöön.
Lue myös: Naton pääsihteeriltä kova varoitus Kiinasta
Kiina miettii talouttaan
Kiinan motiivit eivät kuitenkaan puhtaasti ole Venäjän tukeminen tai lännen heikentäminen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen talous vaikuttaa myös voimakkaalla tavalla Kiinaan, joka sen täytyy ottaa huomioon.
Lisäksi sotaa seuratessaan Kiina miettii omaa talouttaan ja muutakin tulevaisuutta.
– Siinä saattaa olla puntarissa liikkuvuus, teknologian tulevaisuus, talouskysymykset ja myös geopolitiikka, Kullaa sanoo.
