Kirja-arvio: Amerikan surkeudesta pimeyden ytimeen

Keskeisiä paikkoja ovat kalastajakylä Ilwaco ja läheinen Astoria, mutta vastaan tulevat myös Hiski Salomaan kupletin Piutti (Butte) ja Retulaati (Red Lodge).  

Jokunen suomalaisista menestyi, joku pääsi jopa hyviin naimisiin paikallisen sotasankarin kanssa.

Mutta siirtolaisen kohtalo Tyynenmeren rannoilla oli hyvin usein raadannan, pettymysten, väkivallan, alkoholin ja terveyden ja mielen hajoamisen eloa. Kuolema astui usein liian aikaisin itse kyhätyn tönön ovesta sisään.

Siirtolaiset tekivät kovaa työtä

Työ metsissä, merellä, säilyketehtaassa kalastustuotteiden purkittajina, kutojana, kaivoksessa, missä vain, oli ankaraa fyysistä ja pienipalkkaista koettelemusta. Vuoden 1929 pörssiromahdus koetteli syvästi laajan maan asukkaita.

Suomalaiset saivat tuta myös sen, että siirtolaisten huono kohtelu, kansallisen lojaliteetin kyseenalaistaminen ja "väärien" poliittisten mielipiteiden julkituonnista rankaisu – lakkoilusta ja ay-toiminnasta vasemmistolaisiin lehtiin – on yhtä yhdysvaltalaista kuin sanonnan mukainen omenapiirakka. 

Donald Trumpin maahanmuuttoviraston ICE:n rasistinen ja naamiontakainen mielivalta on jatkoa pitkässä tarinassa.

Yhtä yhdysvaltalaista on se, että rahalla, suhteilla ja valkoisella iholla saa lempeämpää kohtelua.

Ilwacolaisesta pankista suomalaistenkin rahojen kavaltamiseen osallistunut senaattori Percy L. Sinclair sai sikäläisittäin teosta lievän tuomion – ikäkin jo painoi 62-vuotiasta – enintään kolme vuotta vankeutta. Asiakkaat eivät koskaan saaneet roposiaan takaisin.

Pettyneet lähtivät Neuvosto-Karjalaan

Alueen suomalaissiirtolaiset olivat karkeasti sanoen jakautuneet sosialisteihin ja porvarillisen ja uskonnollisen maailmankuvan kannattajiin. Oli omat lehdet, menot ja kokoontumispaikat, haalit.

Luoteisen Yhdysvaltojen olosuhteet radikalisoivat osan suomalaisista. Heitä lähti pettyneinä kohti Neuvosto-Karjalaa. Itärajan taakse lähteneitä on tutkittu Suomalaiset Venäjällä 1917–1964-hankkeessa, joka viime vuosina on ollut hyvin esillä. Tastula tuo tähän oman, raastavan kurkistuksensa.  

Yhdysvaltoihin 1800- ja 1900-luvun pitkässä taitteessa lähti satojatuhansia suomalaisia. Amerikan kultamaat olivat tylyjä, mutta juuret niihin kasvoivat.

Tastulan kirja muistuttaa siitä, että jokainen ihminen on yksilö ja persoona, ei kasvotonta siirtolaismassaa.