Maarit Tastula: Köyhää väkeä. Suomalaisia Amerikan kultamailla (Otava 2025). 527 s.
Amerikan ihmemaa ei ollut ihmemaa. Neuvostoliitto oli sitä vielä vähemmän.
Toimittaja Maarit Tastula lähti etsimään Yhdysvaltoihin "kadonneita" sukulaisiaan. Matka vei hänet Yhdysvaltain luoteiskolkkaan Oregoniin ja Washingtoniin, mutta myös Suomesta itään.
Kommunismia ja pettymyksiä
Moni siirtolainen pettyi Yhdysvaltojen kapitalismiin ja ulkomaalaisvihamielisyyteen, uskoi kommunismin sanomaan, ja muutti eteenpäin Josif Stalinin maahan. Se oli enemmän kuin ojasta allikkoon.
Onnekkaat pääsivät palaamaan rapakon taakse, mutta vähemmän sellaiset saivat luodin takaraivoonsa, viruivat (ja ehkä kuolivat) vankileireillä, tai sinnittelivät muuten väkivaltaisessa kurjuudessa.
Voi puhua surkeuden kolmiosta, sillä lähtömaa, kotimaa Suomikin, oli köyhä ja ankea.
Teos pursuaa ihmiskohtaloita
Tastula on uurastanut lähteiden parissa arkistoissa Atlantin molemmin puolin, vieraillut netin sukututkimussivustoilla, lähettänyt sähköposteja ja keskustellut sosiaalisessa mediassa.
Tulos on vaikuttava ja uskottava, välillä se tuntuu jopa liian täyteläiseltä. Tastula laittaa persoonansa sivuille, tyylistä lähtien. Hän itse määrittelee kirjansa journalistin työksi, ei historiantutkimukseksi, mutta sijoittaa siirtolaiset aikansa yhteiskuntaan.
Puolituhatsivuinen teos pursuu ihmiskohtaloita, lyhyesti ja pidemmin. Kaikki eivät tietenkään ole Tastulan sukulaisia, mutta moni oli kotoisin hänen kotiseudultaan Pohjanmaalta. , , , , … Tavallisten siirtolaisten kuka kukin on.

