Kirjeenvaihtajan kommentti: Eurooppa, herätys!

Vanhan mantereen puolustusteollisuuden ylösnostaminen on edennyt puheista huolimatta tahmeasti. Samaan aikaan merkit sotaväsymyksestä nostavat päätään Länsi-Euroopassa.

Sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat sisäpoliittisissa vaikeuksissa ja maiden tuki Ukrainalle on ollut laskusuunnassa. Eikä yhteys Élysée-palatsin ja kanslerinviraston välillä ole paras mahdollinen.

Viime vuosina on kyllä puhuttu paljon paradigman muutoksesta suhteessa omaan puolustukseen ja turvallisuuteen, mutta teot ovat monesti jääneet puolitiehen.

Euroopan suurista maista lähinnä Puola on toiminut turvallisuustilanteen vaatimalla tavalla.

Lue myös: Stubb onnitteli Trumpia voitosta

Trumpin puheet heikentävät Natoa, vaatimukset jopa vahvistavat

Arvaamattomuus kuvaa myös Trumpin suhdetta sotilasliitto Natoon, jossa Yhdysvaltojen rooli on äärimmäisen keskeinen.

Hänen entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantajansa John Bolton on pitänyt mahdollisena, että Trumpin hallinto aloittaisi Yhdysvaltojen vetämisen Natosta. 

Boltonin näkemystä ei kovin yleisesti jaeta, mutta selvää on, että Trumpin hallintoon on tulossa aiempaa vähemmän republikaanien perinteistä liittolaisajattelua tukevia ihmisiä.

Trumpin lausunnot, joiden mukaan hän antaisi Vladimir Putinin tehdä mitä haluaa Naton "vapaamatkustajille", heikentävät sotilasliiton pelotetta ja sen viidennen artiklan uskottavuutta.

Trumpia on vaikea kuvitella lausumassa Joe Bidenin tapaan painokkaasti, että liittokunta puolustaa jokaista tuumaa sen alueesta.

Toisaalta Trumpin kovat puheet voivat edesauttaa sitä, että loputkin Naton jäsenmaat nostavat puolustusmenonsa kahden prosentin tavoitetasolle bruttokansantuotteesta.

Todennäköisesti Trump tulee vaatimaan tavoitteen nostamista jopa kolmeen prosenttiin. Tämä ei oikeastaan olisi lainkaan huono asia Venäjän uhan aiheuttamassa turvallisuustilanteessa.

Lue myös: Ukrainalta luku: Venäjä kärsinyt ankarat tappiot Kurskissa

Eurooppa, herätys!

Donald Trumpin valinta siis aiheuttaa Euroopan turvallisuuspolitiikalle arvaamattomuuden aikakauden. 

Tämä toivottavasti myös herättää Euroopan. Varsinkin sen johtoakselin Saksan ja Ranskan. Mieluiten pian.

Nykyisessä maailmantilanteessa Pariisissa ja Berliinissä tuskin halutaan jatkaa niin, että neljän vuoden välein katsotaan CNN:n tuloslähetystä ja rukoillaan kämmenet hikisinä suotuisaa tulosta vaaleissa, joissa äänestäjät miettivät aivan muita asioita kuin Euroopan turvallisuutta.

Euroopan on voitava seistä turvallisuudessa ja puolustuksessa omilla jaloillaan. Jos Harris oltaisiin valittu, olisi Yhdysvaltoihin nojaavaa status quoa ollut yhä mahdollista jatkaa.

Ensimmäinen askel muutokseen toivottavasti otettiin jo tänä aamuna, kun Scholz ja Macron puhuivat puhelimessa. 

Jatkon kannalta tärkeitä kokoontumisia on edessä huomenna ja ylihuomenna Budapestissa, jossa järjestetään Euroopan poliittisen yhteisön huippukokous sekä epävirallinen EU-huippukokous.

Yhdysvaltojen vaalitulos ja sen vaikutukset turvallisuustilanteeseen ovat tietysti agendalla.

Lue myös: Tällainen on Trumpiin yhdistetty Project 2025, joka kitkisi abortit, ilmastotoimet ja "woken" – tutkija: "Tosi kyseessä"