Kohta vuosi vanhusten hoivakohun alusta, yhä satoja kanteluita pelkästään isoista yhtiöistä – Professori sanoo suoraan: "Meillä on nähty tämä alue vähemmän arvokkaaksi kuin toisissa Pohjoismaissa"

– Yli 90 prosenttia meidän vanhuspuolen yksiköistämme on tarkastettu tähän mennessä. Uskaltaisin jopa sanoa, että me olemme varmaan Suomen ehkä tarkistetuin yhtiö. Ei vaan sote-alalla vaan kaikki alat mukaan lukien. 

Esperi: Mittavia investointeja

Yhtiö kokee, että hyvään suuntaan on menty ja paljon.

– Olemme tehneet mittavia investointeja henkilöstöön ja laadun parantamiseksi. Olemme esimerkiksi rekrytoineet vuoden aikana 1500 uutta työntekijää. Olemme lisänneet esimiesten aikaa valtavasti. Se panos on yhtä lailla kuin olisimme rekrytoineet melkein sata uutta esimiestä. 

Myös laatujärjestelmä on uudistettu.

– Tapa, jolla seuraamme yksiköitä, on täysin uudistettu. Seurataan laatupoikkeamia keskitetysti. Laatutyön tukemiseksi ollaan perustettu ulkopuolinen laaturyhmä, riippumaton ulkopuolinen ryhmä, jonka tehtävä on auditoida meidän yksiköitä, löytää niitä kehityskohteita, me ollaan perustettu laatufoorumi, jossa omaiset ja työntekijät voivat osallistua laatutyöhömme, Köhler luettelee. 

Köhler: Aika hoitotyöhön, hyvä tes-ratkaisu

Alalla vaihtuvuus on iso ongelma. Miten saada henkilöstö pysymään töissään paremmin?

– Paljon lähtee työyhteisöstä ja johtamisesta. Että saavat riittävästi tukea ja saavat käyttää aikaa hoitotyöhön, siihen minkä takia ovat alunperin tulleet alalle.

Köhler mainitsee myös työehdot.

– Nythän on tulossa tes-kierros keväällä ja siellä pitää varmistaa, että tulee hyvä ratkaisu. 

Esperillä henkilöstömitoitus oli ennen kriisin alkua keskimäärin 0,57 ja nyt se on 0,6. Onko se riittävä määrä?

– Nyt se on riittävästi suhteessa siihen hoitotarpeeseen.

 Olette tyytyväisiä?

– Nyt voin sanoa, että olen tyytyväinen.

Professori: Muut Pohjoismaat eri tasolla

Professorin mukaan kyse on rahasta.

– Meillä on nähty tämä yhteiskuntapolitiikan alue vähemmän arvokkaaksi kuin toisissa Pohjoismaissa. Siitähän tässä on kysymys, kertoo Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger.

– Resurssit ovat tällä hetkellä 0,5 - 0,6 prosenttia bruttokansantuotteesta toisia Pohjoismaita jäljessä, joka tekee noin 1,3 miljardia euroa, Kröger jatkaa.

Onko hoiva paremmalla tolalla julkisella puolella?

– Ei välttämättä juurikaan paremmalla tolalla.

Attendo: Jokainen epäkohta on liikaa

Attendo ei ehtinyt antaa haastattelua kameralle, mutta antoi kommentin sähköpostilla.

Mistä ongelmat johtuvat?

– Attendolla on Suomessa noin 400 hoiva- ja palvelukotia, joissa asuu yli 10 000 suomalaista. Kevään julkinen keskustelu ikäihmisten hoivasta on varmasti madaltanut kynnystä ilmoittaa epäkohdista, kuten Valviran Markus Henrikssonkin on todennut. 

– Mielestämme on hyvä, että ihmiset ovat kiinnostuneet hoivan laadusta ja olemmekin itse avanneet tänä vuonna kanavan niin henkilöstölle, asukkaille kuin omaisille antaa palautetta toiminnastamme myös anonyymisti. Jokainen hoivakoti on yksilö, mutta yleisesti voi sanoa, että haasteet hoivakodeissa liittyvät tyypillisesti koulutetun henkilöstön, etenkin sijaisten, saatavuuteen, kommentoi toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.

Millaisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet epäkohtien korjaamiseksi?

– Suurin osa hoivakodeistamme on toiminut moitteettomasti, mutta jokainen epäkohta on liikaa. Otamme jokaisen saamamme epäkohtailmoituksen vakavasti ja korjaamme mahdolliset puutteet.

– Kehitämme lisäksi toimintaamme vastuullisuusohjelmamme mukaisesti: hoivakotien johtajien tueksi on palkattu tiiminvetäjiä ja rekrytointikoordinaattoreita, henkilöstön määrää on lisätty sekä esimerkiksi uusissa hoivakodeissa asukkaiden muutot tapahtuvat porrastetusti. Lisäksi johtamiseen ja sen tukemiseen on panostettu. Olemme laatineet vastuullisuusohjelman, Karjalainen luettelee.

Mehiläinen: Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty

Myös Mehiläisessä asiaan suhtaudutaan vakavuudella.

– Suhtaudumme kaikkiin laatupoikkeamiin vakavasti. Kaikkiin aluehallintoviranomaisten selvityspyyntöihin on annettu selvitykset määräajassa ja korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Seuraamme selvityspyyntöjä johtoryhmätasolla ja varmistamme korjaavien toimenpiteiden toteutumisen, toteaa Mehiläisen hoivapalveluista vastaava johtaja Niklas Härus. 

– Inhimillisessä toiminnassa on selvää, että myös virheitä joskus tapahtuu. Olennaista on seurata, oppia, korjata ja jatkuvasti kehittää toimintaa.

– Keräämme palautetta myös reaaliaikaisesti tablettikyselyillä asukkailta, läheisiltä ja työntekijöiltä. Näin saamme toiminnastamme palautetta, jota voimme hyödyntää kehitystyössä, Härus lisää.