Hollannin vaaleja on vuosikausia moitittu tylsiksi ja lähes merkityksettömiksi. Nyt katsotaan, lähteekö Hollannista liikkeelle koko Euroopan oikeistopopulistinen murros.
17 miljoonan asukkaan Hollantihan porskuttaa tasaisesti eteenpäin, hoitaa asiansa hyvin, on vapaamielinen ja edelläkävijä monessa suhteessa. Nytkin maan talous kasvaa monia EU-maita nopeammin, 2 prosenttia tänä vuonna. Palkat nousevat ja työttömyys laskee.
Tällä kertaa Hollannin parlamenttivaaleja seurataan tavallista tiiviimmin. Tuleeko iloisesta Amsterdamistakin muukalaisvastainen kaupunki, missä moskeijat suljetaan, koraanit kielletään ja oikeus kaksoiskansalaisuuteen poistetaan? Ja vieläpä kannabiskahvilat hävitetään, homoliitot kielletään ja ilotalot suljetaan?
Ei kai sentään.
Hollanti on silti ollut ensimmäisiä maita, jossa populistit alkoivat ratsastaa islamin vastustamisella. Sysäyksen siihen antoivat islamin arvostelijoiden elokuvaohjaaja Theo van Goghin ja Pim Fortuyn murhat. Vaikka Hollanti on säästynyt viime vuosien tuhoisilta terrori-iskuilta, leijuu muukalaisvastaisuus ilmassa kuin kannabispilvi konsanaan.
Maahanmuutto-, islam -ja EU-vastainen Geert Wildersin Vapauspuolue on joko vaalien ykkönen tai kakkonen. Hän ei kuitenkaan yksin saa muutosta aikaan, mutta hänen voittonsa lisää varmasti myös Ranskan ja Saksan äärioikeiston suosiota aivan kuin Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi.
Geert Wilders on vaalien alla pitänyt yllättävän matalaa profiilia. Hän ei ole jalkautunut kansan pariin, vaan tuonut kärkeviä mielipiteitään esiin lähinnä Twitterissä, jossa hänellä sanotaan olevan 760 000 seuraajaa. Kaikki eivät tietysti ole hänen kannattajiaan. Mutta valeuutiset uppoavat kannattajiin kuin häkä ja he taas levittävät tarinoita eteenpäin kulovalkean tavoin, eivätkä vastustajat pysty niitä korjaamaan.
