Moni kokeilee tuuriaan jäillä, saattavathan ne kantaakin. Minusta olisi viisaampaa koetella onneaan vähän pienemmillä panoksilla kuin omalla hengellään, kirjoittaa MTV Uutisten toimittaja Saara Rantanen, joka ei tiedä typerämpää touhua kuin heikoilla jäillä pelleily.
Suomalaisia putoaa jäihin joka talvi, ja jotkut heistä hukkuvat. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien tietojen mukaan viime vuonna jäihin hukkui 28 ihmistä. Se on 28 turhaa kuolemaa.
Jäillä ulkoileminen on mukavaa. Vähäinenkin auringonpaiste muuttuu kevyeksi rusketukseksi kasvoille, ilma on raikasta ja katseella on tilaa vaeltaa. Ymmärrä oikein hyvin, että ihmiset tahtovat jäille ulkoilemaan, siis muutkin kuin pilkkijät.
Ongelma vain on siinä, että liian monet valitsevat reittinsä täydellisen tietämättömyyden tuomalla varmuudella. Jäillä voi liikkua turvallisesti, jos osaa asiansa, muuten mennään tuurilla.
Otollisimmat paikat pitää tietää
Se, miltä jää näyttää, ei merkitse mitään. Silmämääräisesti ei voi määritellä jään kantavuutta. Jäät ovat heikoimmillaan jokien, ojien ja viemäreiden suilla, laitureiden, siltojen ja muiden rakenteiden vieressä, jyrkkien rantojen edustalla, niemien kärjissä ja kaislikoissa. Näitä paikkoja on helppo varoa, nehän ovat selvästi nähtävillä.
Heikkoja kohtia jäissä on myös siellä, missä on virtauksia. Joissa vesi toki virtaa, mutta virtauksia on sileissä vesissäkin: merellä ja järvillä. Kapeat salmet ovat itsestään selviä virtapaikkoja, mutta niitä voi olla muuallakin.
Pohjan muodot vaikuttavat veden liikkeisiin. Vedenalainen jyrkänne aiheuttaa virtauksia, jotka syövät jäätä altapäin. Näistä ei voi tietää, ellei ole tutustunut alueen merikorttiin tai saanut tietoa paikallisilta kalastajilta tai mökkiläisiltä.
Teräsjää on hyvä jää
Sen jälkeen, kun tietää paikat, joissa jää muodostuu todennäköisimmin turvallisen vahvaksi, pitää vielä miettiä, milloin jään paksuus riittää ulkoiluun. Teräsjää on turvallisinta.
Teräsjäällä tarkoitetaan jäätä, joka syntyy suoraan jäähtyvästä vedestä. Merivesi jäätyy suolaisuutensa takia hitaammin kuin järvivesi. Muunlaiset jäät kuten kohva tai keväinen puikkoontunut jää eivät ole yhtä kantavia. Kun 5 senttimetriä teräsjäätä riittää kantamaan kävelijän, voi puikkoontuneesta kevättalven jäästä pudota yhtäkkiä läpi, vaikka se olisi 30 senttiä paksua.

