Hallitus teki tänään päätöksen uudesta koronatoimintasuunnitelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmaluonnoksen liitteissä käydään läpi koronaskenaarioita sekä eri toimenpiteiden vaikutuksia.
Koronasuunnitelman liitteessä 1 määritellään kolme epidemologista skenaariota: perustaso, kiihtymisvaihe ja leviämisvaihe.
Perustason kriteereiksi määritellään ainoastaan "alhainen ilmaantuvuus ja kotoperäisten tartuntojen pieni osuus".
Perustason koronatoimiksi määritellään esimerkiksi hygieniatoimet ja turvaetäisyyksien noudattaminen, alueelliset maskisuositukset ja matkustusrajoitukset.
Käytännössä kyse on nyt voimassa olevista koronatoimista, sillä Suomi on tällä hetkellä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan juuri perustasolla.
Leviämisvaihe voisi johtaa poikkeusoloihin
Kiihtymisvaiheessa koronatapausten viikottainen määrä voi olla suuruusluokassa 6–15 tapausta 100 000 suomalaista kohden. Sairaala- ja tehohoidon kapasiteetti kestäisi ilman erityistoimia.
Tämä tarkoittaisi testaus- ja jäljityskapasiteetin lisäämistä, järeämpiä alueellisia maski- ja etätyösuosituksia sekä alueellisia infokampanjoita.
Leviämisvaiheessa viikottainen määrä saattaisi olla suuruusluokassa 12–25 viikottaista tapausta 100 000 suomalaista kohden. Tartuntaketjujen jäljittäminen ei onnistuisi yli puolessa tapauksista, ja sairaala- ja tehohoidon tarve kasvaisi voimakkaasti.
Jos koronatilannetta ei tällöin saataisi haltuun alueellisilla toimilla, voisi hallitus asettaa myös valtakunnallisia rajoituksia. Viimeisenä oljenkortena Suomeen voitaisiin julistaa jälleen poikkeusolot ja ottaa käyttöön valmiuslaki – kuten keväällä toimittiin.