Kun 20 vuotta politiikassa ollut Päivi Lipponen putosi eduskunnasta, hänellä alkoi aivan uusi elämänvaihe: "Älyllisesti vaikeinta, mitä ikinä olen tehnyt" – Paavon sairastuminen säikäytti, haave lapsenlapsista elää

Lipponen kertoo haaveilleensa aina kaunokirjallisen romaanin kirjoittamisesta ja hän päätti tarttua tilaisuuteen nyt.

– Olin vuokrannut Pietarista yksiön ja menin sinne, ja kirja alkoi tulla. Se oli ihanaa aikaa.

Lipposen esikoiskirja liittyy Venäjän vallankumouksen historiaan ja totalitaarisen järjestelmän rakentumiseen.

– Halusin tarkastella, miten yksilöt toimivat osana järjestelmää tai järjestelmän kohteina. Miten heille käy, murskaako järjestelmä heidän toiveensa ja unelmansa. Olen saanut kirjasta paljon hyvää ja koskettavaa palautetta.

"On haastetta saada ihminen kääntämään sivua 500 kertaa"

Lipponen on alkanut kirjoittaa jo toista romaaniaan. Edellisen romaanin aihepiiri jäi yhä kiinnostamaan historiaa opiskellutta kirjailijaa ja uudessakin teoksessa liikutaan 1900-luvun vaihteen Suomessa ja Venäjällä.

– Toiveena on päästä taas siihen imuun, flow-tilaan.

Kirjan kirjoittaminen ei ollut helppoa, Lipponen kertoo.

– Olen sanonut, että se on älyllisesti vaikeinta, mitä ikinä olen tehnyt. Lukija on äärettömän kriittinen ja hänelle on pystyttävä rakentamaan kiinnostava juoni, uskottavat hahmot ja myös tekstin on mentävä hyvin eteenpäin.

– On haastetta saada ihminen kääntämään sivua 500 kertaa, Lipponen nauraa.

Opettaja, toimittaja ja kirjailija

Kirjansa ansioita Lipposelle on avautunut myös muita uusia kokemuksia. Hän on mukana alustamassa sotakirjallisuutta käsittelevää tapahtumaa, mistä on on kovin iloissaan.

– Otan sen suurena kunniana kun olen nainen, enkä ole armeijaa käynyt. Nyt kun esikoisromaani on julkaistu, voin sitten puhua sotakirjailijana. Luento käsittelee sotilasta ja sitä, että sodassa tapat tai jäät henkiin.

Lipponen opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia Eiran aikuislukiossa, ja sen lisäksi peruskoulussa aikuisia maahanmuuttajia. Kaiken muun ohessa hän on tehnyt myös toimittajantöitä.

– On ollut hauska haastatella vanhoja kavereita. Olen nauranut, että kaikkea muuta olen kirjoittanut, mutta en ruokajuttuja.

Työpäivät venyivät 16-tuntisiksi

Lipposta pyydettiin ehdolle sekä kansanedustajaksi että eurovaaleihin. Politiikka on on kuitenkin jäänyt Lipposelta kokonaan, ainakin toistaiseksi.

– Katsoin, että nykyiset työkuviot ovat niin kiinnostavia ja olen kovasti näistä nauttinut. 20 vuotta poliittisena toimijana on pitkä aika ja on kiva kokeilla muita töitä. Mutta ehkä sitä voisi joskus vielä innostuakin.

Lipponen tunnustautuu työnarkomaaniksi ja kansanedustaja-aikana työpäivät tuppasivat venymään.

– Pisimmillään tein 16-tuntisiä päiviä ja annoin sille työlle kyllä kaiken, minkä suinkin kykenin. Jos se ei riittänyt, sekin täytyy ymmärtää.

Sopeutumiseläke nousi otsikoihin

Eduskunnasta putoamisensa jälkeen Päivi Lipponen nousi otsikoihin hänen tulojaan koskevissa otsikoissa.

Lipposen uutisoitiin työskennelleen aviomiehensä Paavon yrityksessä samalla kun hän pääsi pudonneille kansanedustajille rakennettuun sopeutumiseläkejärjestelmään.

– Suunnitelmani muutui. En tehnyt lobbarintöitä mieheni yritykseen, mutta omistan siitä osuuden. Menin suoraan opettamaan ja aloin kirjoittaa romaaniani. 

– Mediakohut ovat sellaisia, että niihin on vaikea lähteä oikaisuja tekemään. Se oikaisu ei mene eteenpäin. Sen tähden annoin asian mennä omalla painollaan.

Lipponen sai kansanedustajien sopeutumiseläkettä, joka pieneni sitä mukaa, kun ex-edustaja sai palkkatuloa.

– Tuo eläkejärjestelmä on nyt lopetettu. En ole tilalle tulleen sopeutumisrahan piirissä, koska olen töissä.

Politiikassa tuli paljon pyyhkeitä

Lipponen kertoo nauttineensa opetustyöstä kahdeksan kansanedustajavuoden jälkeen.

– Kun oli politiikassa, tuli paljon pyyhkeitä. Ihmisillä oli paljon huolia ja he antoivat ankaraakin palautetta. Poliitikkona sen palautteen ja surun kanssa jäi yksin.

– Mutta oppitunnin jälkeen oppilaat tulivatkin kiittämään. Liikutuin aivan kyyneliin. 

Lipponen kokee, että opettajantyöllä on merkitystä.

– Tuntuu, että olen lähellä ihmistä ja voin todella tehdä asioita, joista on ihmisille apua ja he kokevat, että se on tärkeää. Olen tykännyt opettamisesta ihan hirveästi ja nuoret ihmiset ovat niin superinnostavia ja iloisia.

Ystävät tuovat sisältöä elämään

Lipposen kolmesta lapsesta vanhin on työelämässä, keskimmäinen opiskelee ja nuorin, tänä keväänä kirjoittanut, aloittaa myös opinnot. Lapsenlapsia ei vielä ole, mutta Lipposen mielestä heitä voisi jo tulla.

– Olen jo leluja ostanut.

Muiden töidensä ohella Lipponen on lähtenyt mukaan koulutusvientiä tarjoavaan yritykseen. Tekemisen puutetta naisella ei siis ole.

– On monenlaisia erilaisia töitä ja työnarkomania pukkaa helposti päälle. Työnteko lähtee nopeasti lapasesta.

Yhden neuvon Lipponen haluaa antaa: pitäkää kiinni ystävistä.

– Olen hyvin kiitollinen siitä, että on ollut ystäviä, kun olen tehnyt tällaisia isoja elämänmuutoksia. Silloin kun töissä oli kova kiire ja kysyntä, silloin oli sen verran viisautta, että pidin ystäviin yhteyttä.

– Elämässä voi tulla erilaisia tilanteita, ja on ihanaa, että on ystäviä, joiden kanssa niitä jakaa. Ystävät ovat tuoneet elämääni niin paljon iloa ja sisältöä.