Denguekuume vei Hanna Nohynekin kaikki voimat.
Rokotetutkija ja matkailulääketieteen lääkäri Hanna Nohynek sairastui denguekuumeeseen Filippiineillä 1990-luvun lopulla, jolloin dengue oli vielä harvinainen suomalaisilla matkailijoilla.
– Olin siellä työmatkalla ja tein päiväsaikaan töitä parvekkeella. Sain siinä päivien mittaan useitakin hyttysenpuremia. En ollut niistä huolissani, sillä Boholin saarella ei ollut malariaa.
Pian Nohynek sairastui korkeaan kuumeeseen. Kun kotiinlähdön aika tuli, lentohenkilökunta ei ollut päästää huonovointista Nohynekia koneeseen.
– Sain heidät kuitenkin vakuutettua, että pystyin lentämään. Lentokoneessa kuntoni huononi. Sain pahoja horkkaväristyksiä. Tuntui kuin joku olisi rikkonut luitani. Suussani maistui metallille. Lentoemännät yrittivät auttaa minua parhaansa mukaan antamalla minulle juotavaa.
Diagnoosia ei saatu heti selville
Kotona kuumetauti jatkui, mutta Nohynek ajatteli sen menevän ohi muutamassa päivässä.
– Minun olisi pitänyt lähteä toiselle työmatkalle heti seuraavalla viikolla. Soitin pomolleni ja sanoin kerääväni voimia sitä varten. Pomoni kuitenkin käski minun lähteä heti sairaalaan tarkastettavaksi.
Nohynek päätti noudattaa neuvoa. Hänet otettiin heti sisään sairaalaan. Naisen kunto oli erittäin huono.
Nohynekille annettiin erilaisia antibiootteja, mutta mikään ei auttanut. Lääkärit epäilivät jo leukemiaa.
– Kehooni tuli verenpurkaumia ja oloni oli niin kauhea, etten kestänyt ketään vieraita. Tuntui, että halusin vain kuolla.
