Tänä jouluna lahjoista voi joutua karsimaan moni sellainenkin perhe, jolla on ennen ollut niihin varaa. Energiakriisi ja inflaatio ovat syöneet suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa kiihtyvällä tahdilla.
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan ja Kelan selvityksen mukaan Ukrainan sotaan liittyvän hintojen nousun jälkeen köyhyysrajan alapuolelle on pudonnut runsaat 60 000 uutta kotitaloutta.
Turun yliopiston kasvatuspsykologian professorin Niina Junttilan mukaan lapsille kannattaa puhua asiasta mahdollisimman rehellisesti.
– Vähän isommat lapset kyllä näkevät tilanteen, vaikka kuinka ajateltaisiin, etteivät he ymmärrä sodasta tai energiansäästöstä. Se [säästäminen] voi myös olla yhteinen päämäärä, hän sanoo.
Jos lapsi on aikaisemmin saanut kaiken mahdollisen, voi lahjojen puuttuminen tai väheneminen olla iso pettymys. Junttilan mukaan silloinkin lapsen kanssa kannattaa keskustella rehellisesti siitä, että aina ei ole mahdollista saada kaikkea.
Lapsen kanssa voi yhdessä miettiä, että mikä on se kaikkein tärkein lahja, jonka hän tarvitsee. Myös sukulaisten kanssa voi sopia yhteisen isomman lahjan ostamisesta, Junttila ehdottaa.
– Siitä voi välittyä lapselle se tärkein, että iso porukka välittää hänestä ja aikuiset haluavat yhteisesti panostaa hänen iloonsa.
Lue myös: Kaksinkertainen lapsilisä maksetaan joulun aatonaattona – ei vaikuta toimeentulotukeen
Lapsille tasa-arvo on tärkeää
Junttilan mukaan osa lapsista muistaa vielä myöhemminkin sen, että heidän perheellään ei koskaan ollut rahaa tai että muilla oli aina enemmän.
Lapsi ei kuitenkaan traumatisoidu siitä, ettei saa paljon tai kalliita joululahjoja, Junttila lohduttaa.
– Ei se tavaroiden puute vaan se, että tavaroista tulee iso paha mieli ja ongelma, jota ei voida turvallisesti ratkaista. Se on huomattavasti pahempi asia lapsen psyykelle.